Tänä iltana hemmotellaan meitä iskelmän ystäviä iskelmäkuningatar Arja Korisevan jaksolla. Kuten Finnhitsaajan konventioihin on tähän asti kuulunut, aina kun tässä mainiossa televisio-ohjelmassa on vuorossa finnhits-mielessä kiinnostavan artistin jakso, julkaistaan hänen tuotantoonsa keskittyvä kirjoitus tietoiskuineen ja Spotify-soittolistoineen. Illan jakson kunniaksi referoin Arja Korisevan tähänastisen elämäntyön kiintopisteitä 14 väliotsikon alle ja kokosin hänen levytystuotannostaan Spotify-soittolistan otsikolla Arja Koriseva – 50 kivaa iskelmää.
|
Sisällys: Pienestä pitäen iskelmien lumossa Kaikkien aikojen tangokuningatar Levytysuran huikea startti Televisiosta tuttu Laulukilpailuja ja kansainvälisiä edustustehtäviä Ensiluokkaiset taustajoukot Kolme kovaa koota: Katri, Koivuniemi, Koriseva Näyttelijä Arja Koriseva Uuteen levy-yhtiöön 1990-luvun ilmiö ja supertähti Helmut Lotti tarjosi säpinää levytysrintamalle Luottosäestäjät ja -muusikot Taittuu multakin rock'n'roll Laulaja vailla hittiä? Soittolista: Arja Koriseva – 50 kivaa iskelmää Aiheesta muualla Vilkaisepas blogistani myös |
Pienestä pitäen iskelmien lumossa
Laulaja. Näyttelijä. Opettaja. Kouluikäinen Toivakan kasvatti Arja Koriseva kirjoitti kyläkoulussa elämänsä uravaihtoehdot. Kaksi ensimmäistä ovat toteutuneet ja lähellä oli myös työura kansankynttilänä. Keväällä 1989 Arja Koriseva valmistui kasvatustieteiden maisteriksi Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitoksesta. Koulumaailman sijaan viihde-elämä vei mennessään. Samana kesänä hänet kruunattiin Seinäjoen Tangomarkkinoilla tangokuningattareksi.
Vaikka Arja Korisevan (s. 1965) varsinainen läpimurto viihdetaiteilijana koitti Tangomarkkinoilla 1989, hän oli ottanut ensiaskeleensa kohti ammattimuusikkoutta jo kauan aikaisemmin. Ensimmäiset tanssikeikkansa Arja Koriseva lauloi hädin tuskin teini-ikäisenä. 13-vuotias Arja ja hänen kaksi vuotta vanhempi sisarensa Eija olivat solisteina kokoonpanossa, joka sai nimekseen Siskokset ja Peräkylän pojat. Tanssiorkesteri keikkaili viikonloppuisin Korisevan perheen kotikulmilla Keski-Suomessa. Musiikillinen lahjakkuus on kulkenut suvussa verenperintönä: Arja Korisevan eno Erkki Friman on maineikas harmonikkataiteilija, joka on tehnyt läheistä yhteistyötä lukuisten suomalaisten laulajalegendojen kanssa.
Myöhemmin Korisevat esiintyivät muun muassa Kastanja-orkesterin solisteina. 17-vuotiaana Arja Koriseva aloitti lauluopinnot Keski-Suomen konservatoriossa. Opiskeluaikoina 1980-luvun jälkipuoliskolla hän kartutti kokemuksia esiintymällä muun muassa Napakymppi-juontaja Kari Salmelaisen kesäkiertueella ja Hämeenlinnan paikallistelevision HÄM-TV:n ohjelmakuuluttajana.
1980-luvun puolivälissä Arja Koriseva kävi koelaulussa Matin ja Tepon levy-yhtiössä M & T Productionissa, mutta varsinaista levytyssopimusta ei tässä vaiheessa syntynyt. Kotimaiseen musiikkikulttuuriin perehtynyt sivusto Vinyylin rahinaa on selvittänyt, että levy-yhtiö julkaisi vuonna 1985 huoltoasemakasetin Super 20, joka sisältää erittäin mielenkiintoisen levytyksen: kasetilla on Matti Ruohosen säveltämä ja Raul Reimanin sanoittama kasari-iskelmä Sä lupasit tulla, jonka esittäjäksi on merkitty muuan Arja. Laulajan äänenväri kuulostaa kovasti vuoden 1989 tangokuningattarelta...
Kaikkien aikojen tangokuningatar
Seinäjoen Tangomarkkinat järjestettiin vuonna 1989 viidettä kertaa ja tapahtuma oli vakiinnuttamassa asemansa kotimaisen iskelmäkentän vuosittaisena kohokohtana. Televisioitavan tangolaulukilpailun katsojaluvut hätyyttelivät kahta miljoonaa. Vuonna 1989 kilpailu etenkin naisten sarjassa oli kova: Arja Korisevan lisäksi muun muassa Tarja Lunnas tavoitteli tangokuningattaren titteliä. Finaalissa Koriseva vakuutti tuomariston virheettömällä Kultaiset korvanrenkaat -tulkinnallaan ja hänet äänestettiin voittajaksi. Tangokuninkaaksi kruunattiin Risto Nevala.
Ennen Tangomarkkinoille osallistumistaan Arja Koriseva oli saanut kuulla runsaasti kommentteja nimestään. Voiko laulajan nimi olla Koriseva? Arja Koriseva on sittemmin paljastanut, että hän oli ulkopuolisten paineiden saattelemana kaavaillut itselleen taiteilijanimeä Arja Karèn. Lopulta hän oli kuitenkin pitänyt päänsä ja päätti osallistua kilpailuun reilusti omalla nimellään – ja siitäkös innostui Tangomarkkinoiden juontaja Heikki Hietamies, joka jaksoi vääntää sukunimestä Koriseva jos monenmoista vitsiä ja sutkautusta.
Arja Korisevalle Tangomarkkinoiden voitto merkitsi todellista ponnahduslautaa valtakunnalliseen julkisuuteen. Siitä alkoi eräs suomalaisen kevyen musiikin historian hienoimmista menestystarinoista: Arja Koriseva kohosi nopeasti Suomen suosituimmaksi iskelmälaulajaksi. Hänestä tuli kaiken kansan tuntema supertähti, joka valloitti suomalaisten sydämet välittömällä, vilpittömällä ja elämänmyönteisellä olemuksellaan. Ennennäkemättömän valtaisa kansansuosio ei piitannut ikä- eikä sosiaalirakenteista: ihailijoita piisasi vauvasta vaariin niin kaupungeissa kuin maaseudulla. Jos Arja Koriseva hyötyi Tangomarkkinoiden voittamisesta, myös Tangomarkkinat tapahtumana hyötyi varmasti Arja Korisevan suursuosiosta. 1990-luvulla kiinnostus Tangomarkkinoita kohtaan kasvoi huikeaksi. Tapahtuma eli kukoistusaikaansa ja vuosittain tuhannet kokelaat kävivät kokeilemassa onneaan kilpailun alkukarsinnoissa. Monet laulajanalut unelmoivat samanlaisesta tähteydestä ja toivoivat nousevansa Tangomarkkinoiden kautta uudeksi Arja Korisevaksi. Eipä ihme, että Arja Korisevaa on usein tituleerattu kaikkien aikojen tangokuningattareksi.
Levytysuran huikea startti
Arja Koriseva solmi levytyssopimuksen Suomen suurimman levy-yhtiön Fazer Finnlevyn kanssa. Hänen ensimmäisen albuminsa tuottivat yhteistyössä MTV-Musiikkituotannon Ari Oinonen ja Fazerin Timo Lindström. Hallitsevan tangokuningattaren omaa levyä oli valmistamassa komea joukko Suomen eturivin iskelmänikkareita. Kappaleiden sovituksia laativat muun muassa Veikko Samuli, Antti Hyvärinen, Jari Puhakka ja Juha Tikka.
Kesällä 1990 ilmestynyt debyyttialbumi Arja Koriseva oli suurmenestys, joka viihtyi albumilistalla miltei puoli vuotta ja myi kultaa, platinaa – ja lopulta tuplaplatinaan vaadittavat maagiset 100 000 äänitettä. Saavutus on huomattava etenkin ottaen huomioon, että kyseessä on artistitulokkaan esikoisälppäri.
Arja Korisevan menestyslevyltä ovat jääneet elämään muun muassa freesit versiot ikivihreistä Kuningaskobra ja Hymyhuulet. Alkuperäisistä Annikki Tähden ja Johnnyn levytyksistä oli kulunut jo niin paljon aikaa, että uuden sukupolven iskelmänkuuntelijat mielsivät laulut Arja Korisevan "omiksi" kappaleiksi. Ja sopiihan esimerkiksi Hymyhuulet erinomaisesti juuri Arja Korisevalle, jonka imagoon on aina liitetty hyväntuulisuus ja pulppuava iloisuus. Albumilla on myös studiobändin säestämä versio Rannalla-tangosta. Kokonaan uusia iskelmiä edustavat esimerkiksi konkarisäveltäjien tuotokset Tää ystävyys (säv. Jori Sivonen) ja Sua ilman rakkain (säv. Veikko Samuli). Lisäksi huomiota herätti duetto Kun minuun kosketat yhdessä Syksyn sävel -voittaja Ari Klemin kanssa.
Televisiosta tuttu
Arja Korisevan työnkuva ei suinkaan rajoittunut pelkästään iskelmälaulajan rooliin. Hän on kunnostautunut myös televisio-ohjelmien juontajana. Television puolelle hänet keksi – ei enempää eikä vähempää – kuin itse Spede Pasanen, joka ihastui Arja Korisevan luonnollisen positiiviseen persoonaan. Vuosina 1990–92 televisiossa pyöri Speden tee-se-itse-tv, jonne tavalliset kansalaiset saivat lähettää omia kotivideoitaan. Ohjelman juontajapariksi pestattiin Arja Koriseva ja Lasse Norres. Humoristisessa ohjelmassa suomalaisille tuli hyvin tutuksi yksi Arja Korisevan tavaramerkeistä: nauru. Speden kanssa synkkasi niin hyvin, että Arja Koriseva sai joskus tuurata Spedeä Speden sallittujen leikkien (myöhemmin Speden spelit) vetäjänä. Spede-kytkös poiki Arja Korisevalle pieniä rooleja muun muassa Suomen kansan syviä rivejä hauskuuttaneissa Vääpeli Körmy -elokuvissa.
Keväillä 1995 ja 1996 Arja Koriseva emännöi lauantai-illan parhaassa katseluajassa Näytönpaikka-viihdeohjelmaa TV1-kanavalla. Televisiotyöt toivat Arja Korisevalle rutkasti näkyvyyttä. Hän oli 1990-luvulla varsinainen superjulkkis ja viihteen monitoimiammattilainen, joka tavoitti sellaisetkin suomalaiset, joita iskelmämusiikki ei olisi voinut vähemmän kiinnostaa.
Juontajan hommat jatkuivat keväällä 2000 Suuri luokkakokous -televisio-ohjelmassa ja vuosina 2002–2003 musiikki-ilottelussa Jos sais kerran yhdessä Joel Hallikaisen kanssa. Kolmesti kaikkien aikojen tangokuningatar on juontanut Tangomarkkinat (vuosina 1991, 1994 ja 2004).
Laulukilpailuja ja kansainvälisiä edustustehtäviä
Arja Korisevan turnauskestävyys kansainvälisissä edustustehtävissä testattiin jo uran alkuvaiheessa. Syyskuussa 1990 Arja Koriseva edusti Yleisradiota Kuala Lumpurissa Malesiassa Kultainen Leija -kilpailussa Olli Ahvenlahden säveltämällä tunnelmallisella balladilla Kun tunteet kuljettaa. Ensimmäinen kilpailumatka sujui hienosti: Kun tunteet kuljettaa palkittiin kilpailun toiseksi parhaana sävellyksenä.
Lokakuussa 1990 vuorossa oli kotoinen Syksyn sävel -kilpailu, johon Arja Koriseva osallistui Kaj Westerlundin säveltämällä sympaattisella sinivalkoisella iskelmällä Rakkauden värit. Esitys sijoittui kovatasoisessa kilpailussa kunniakkaasti neljänneksi ja sai tunnustuksen lehdistön suosikkina.
Maaliskuussa 1991 Arja Koriseva kilpaili Suomen euroviisukarsinnoissa kahdella ehdokassävelmällä: Matti Puurtisen sävellyksellä Enkelin silmin ja Jukka Vuollen kynäilemällä höpsöllä hassuttelulla Molto presto. Asiantuntijaraati rankkasi Enkelin silmin -laulun viidenneksi ja osoitti ehkä pienoista huumorintajuttomuutta jättämällä Molto preston tylysti viimeisten joukkoon – tosin raadissa istunut legendaarinen euroviisukapellimestari emeritus Ossi Runne piti esitystä kympin arvoisena. Arja Koriseva ei levyttänyt Molto prestoa koskaan, sen lauloi levylle ensimmäisenä tenavatähti Johanna Virtanen. Sen sijaan Enkelin silmin -kappaleesta muodostui eräänlainen Arja Korisevan tunnussävelmä. Nimeä Enkelin silmin ovat kantaneet Arjan kokoelmajulkaisut, juhlakonserttikiertueet ja jopa ihailijakerhon jäsenlehti.
Arja Koriseva osallistui uudestaan euroviisukarsintoihin seuraavana vuonna Cris Owenin säveltämällä tyylikkäällä festivaaliballadilla Huomiseen. Viisukarsintojen 1992 lavalla esiintyi kuin uudestisyntynyt Arja Koriseva. Teuvo Loman oli stailannut naapurintytön Toivakasta kansainvälisen tason glamourtähdeksi. Huomiseen olisi ollut monien mielestä täsmäisku Euroviisuihin, mutta asiantuntijaraati piti Pave Maijasen Yamma yammaa sopivampana valintana. Vaikka euroviisuedustusta ei siunaantunutkaan, Huomiseen-laulusta muodostui Arja Korisevan käyntikortti kansainvälisissä yhteyksissä. Vuonna 1992 hän esitti laulun englanninkielisen version Hold me now Romaniassa Kultainen Hirvi -laulufestivaalilla sijoittuen omassa kilpailusarjassaan hienosti toiseksi! Sama laulu kuultiin samana vuonna myös Monacossa World Music Awards -juhlagaalassa, jossa Arja Koriseva palkittiin maansa myydyimpänä artistina. Gaalan juontanut Cliff Richard esitteli kymmenille miljoonille katsojille Arja Korisevan laulajana, jonka levyjä on myyty autolasteittain.
Vuonna 1993 Arja Koriseva oli jälleen mukana euroviisukarsinnoissa. Kilpailuehdokkaat olivat Olli Ahvenlahden Sulta laulun sain sekä Kassu Halosen ja Kisu Jernströmin Vain taivas yksin tietää. Sijoitukset hienosti toinen ja kolmas, mutta Katri Helenan Tule luo oli lyömätön. Hyvistä yrityksistä huolimatta rakastettu kansansuosikki ei saanut tilaisuutta edustaa maatamme Eurovision laulukilpailuissa.
Arja Koriseva palasi euroviisukarsintoihin vuonna 2004, jolloin hänet kutsuttiin kilpailemaan ruotsalaisten viisukonkarien Thomas G:sonin ja Henrik Sethssonin tekemällä schlagerilla 'Til the end of time.
Ensiluokkaiset taustajoukot
Me kaksi vain -levyn satoa on muutaman edellä mainitun laulukilpailukappaleen lisäksi muun muassa Tapani Kansan kanssa levytetty duetto Se on rakkautta oikeaa ja Pave Maijasen kaunis sävellys Kevätvalssi, jonka runollinen sanoitus on Hectorin käsialaa. Niin ikään Pave Maijasen säveltämä hupaisa kantri-iskelmä Wanhaan malliin on jäänyt elämään jonkinasteisena kulttisuosikkina. Älppärin aloitusraita Hienohelma sai uuden elämän vuonna 1995, kun Tenavatähden voittanut Annika Siltaniemi valitsi laulun kilpailukappaleekseen.
1990-luvun alkuvuosina musiikkivideot olivat rantautuneet olennaiseksi osaksi musiikkiteollisuutta. Fazer Finnlevy halusi kokeilla uutta formaattia ja tuoda musiikkivideokulttuurin kotimaiseen iskelmämusiikkiin. Niinpä Me kaksi vain -albumi julkaistiin myös audiovisuaalisessa muodossa VHS-videokasettina. Tamperelainen Vipvision kuvasi albumin jokaisesta kappaleesta musiikkivideon tapaiset. Näitä kieltämättä hivenen hellyttävän kotikutoisia pätkiä voi ihailla nykyään YouTubessa.
Jaakko Salon tuotantovastuulla purkitettiin myös Arja Korisevan ensimmäinen joululevy Saa joulu aikaan sen, joka ilmestyi joulumarkkinoille 1991. Tämänkin levyn materiaalista filmattiin videokasetti. Ensimmäisestä joululevystään Arja Koriseva vastaanotti platinalevyn. Joulualbumeja hän on sittemmin levyttänyt useampia.
Kolme kovaa koota: Katri, Koivuniemi, Koriseva
Arja Korisevan viimeinen yhteistyö Jaakko Salon kanssa oli korkeatasoinen versio ikivihreästä Anna kaikkien kukkien kukkia, joka levytettiin Toivo Kärjen muistoalbumille Toivo Kärki muistoissamme vuonna 1992.
Jaakko Salon jälkeen Arja Korisevan levytystuotannon vetovastuuseen astui Esa Nieminen, jolla on yhtä lailla vankka kokemus iskelmälevyjen tuottajana. Esa Nieminen tuotti näihin aikoihin myös muun muassa Katri Helenan ja Paula Koivuniemen levyjä, joten näinä vuosina hänen kädenjälkensä on kuulunut Suomen suosituimpien iskelmälaulajattarien urakehityksissä.
Ensimmäinen Esa Niemisen Arjalle tuottama albumi Kun ilta saapuu kaupunkiin julkaistiin syksyllä 1992. Esa Niemisen johdolla Arja Korisevan soundimaailmaa ajanmukaistettiin 90-luvulle. Artisti itse oli erityisen tyytyväinen levyn sataprosenttiseen kotimaisuusasteeseen. Varsinkin albumin nimikkokappaletta soitettiin tiuhaan tahtiin radiotaajuuksilla.
Molemmat Esa Niemisen tuottamat albumit ylittivät vaivattomasti kultalevyrajan.
Näyttelijä Arja Koriseva
Vuonna 1995 Arja Koriseva toteutti erään ikimuistoisimmista työtehtävistään. Ensi-iltansa sai Disneyn suursatsaus Pocahontas-animaatioelokuva. Arja Koriseva pestattiin suomenkielisen ääniraidan päärooliin. 1990-luvun lapset muistavat edelleen Arja Korisevan ensisijaisesti juuri "Suomen Pocahontasina" ja dubbausrooli oli omiaan lisäämään hänen suosiotaan perheen pienimpien keskuudessa. Arja Koriseva loi suomenkielisen asun elokuvan Oscar-palkitulle ikimuistoiselle sävelmälle Colors of the wind, suomeksi Tuulen värit. Arja Koriseva antoi äänensä Pocahontasille myös kolme vuotta myöhemmin ilmestyneessä jatko-osassa Pocahontas II – matka uuteen maailmaan.
Arja Koriseva on todellinen estradien kuningatar – keikka- ja konserttilavojen ohella hän on luonut uraa teatterinäyttämöillä, erityisesti musikaalirooleissa hän on ollut tuttu näky. Hänen ensimmäinen ammattimainen kosketuksensa teatterimaailmaan ajoittuu kevääseen 1995, jolloin hän oli mukana Teatteri Eurooppa Neljän produktiossa Tuhkimo – kenpä hukassa. Sen jälkeen hän on näytellyt muun muassa naispääosat klassikkomusikaaleissa Laulavat sadepisarat (Lahden kaupunginteatteri 1998), My Fair Lady (Turun Samppalinnan kesäteatteri 2000) ja Sound of Music (muun muassa Seinäjoen kaupunginteatteri 2005 ja Imatran Teatteri 2008), vain muutamia näytelmäprojekteja mainitakseni. Arja Korisevan ansioluettelo koostuu monenlaisista näytelmistä, joita on esitetty eri puolilla Suomea. Tutuksi ovat tulleet musikaalien ohella farssit, komediat ja vakavammatkin dramatisoinnit.
Television puolella Arja Koriseva on näytellyt Kari Väänäsen ohjaamassa ja käsikirjoittamassa draamasarjassa Taivaan tulet ja viime vuosina Kummeli-ryhmän komediasarjassa Kummeli esittää: Kontio & Parmas.
Uuteen levy-yhtiöön
Vuonna 1995 Arja Koriseva vaihtoi levy-yhtiötä Sony Music Finlandiin. Sonylle hän levytti kaikkiaan viisi pitkäsoittoa: kolme perinteistä iskelmälevyä ja kaksi teemalevyä. Uudessa levy-yhtiössä uudet tuottajat toivat Arja Korisevan musiikkiin ripauksen modernimpaa pop-ilmaisua.
Rakastunut nainen -albumi myi kultaa, mutta tämän älppärin jälkeen Arja Korisevan levyjen menekki tasaantui. Hannu Korkeamäen vastuulla valmistui kesäksi 1997 albumi Mieli maailmoja juoksee. Rami Alangon kirjoittama menevä nimikappale kohosi iskelmäradiokanavien suosikiksi. Pitkän linjan studiomuusikko Juha Björninen taas tuotti vuonna 1998 purkitetun tasaisen tasokkaan albumin Pieni kultainen avain. Levyn ykkösbiisiksi muodostui Kassu Halosen ja Vexi Salmen erinomaisen raflaava Valloitan koko maailman.
Mielenkiintoisin levyjulkaisu on yhteisäänite Tapani Kansan kanssa Yö on hellä vuodelta 1997. Turun kaupunginteatterissa esitettiin tuolloin Ilpo Tuomarilan dramatisoima musiikkinäytelmä Yö on hellä, joka perustui F. Scott Fitzgeraldin romaaniin. Näytelmää varten Kassu Halonen sävelsi ja Vexi Salmi sanoitti 17 laulua. Sävelmiä pidettiin levylle taltioimisen arvoisina. Sony Music Finland julkaisi "soundtrackin", jossa näytelmän lauluja tulkitsevat Arja Koriseva ja Tapani Kansa, vaikka he eivät esiintyneetkään produktiossa lainkaan – eivätkä edes ehtineet käydä katsomassa koko esitystä. Arja Koriseva lauloi kaikki naisroolien laulut ja Tapani Kansa vastaavasti miesroolien.
1990-luvun ilmiö ja supertähti
Arja Korisevan valtaisa kansansuosio jatkui läpi koko 1990-luvun. Hänen nimensä esiintyy säännöllisesti listattaessa suomalaisia 1990-luvun ilmiöitä. Juhlapuheissa Korisevan luonnehdittiin olevan "kansakunnan yhteistä omaisuutta". Sydämellinen taiteilija tunnetaan poikkeuksellisen helposti lähestyttävänä tähtenä, jolla on aina esiintymisten yhteydessä aikaa faneilleen. Samalla Arja Koriseva on osoittanut kuuntelijakunnalleen olevansa ammattitaitoinen taiteilija, joka rakentaa uraansa määrätietoisesti. Arja Koriseva on esimerkiksi järjestänyt säännöllisesti kunnianhimoisia konserttisalikiertueita, joissa hän on osoittanut monipuolisuutensa astumalla ulos perinteisen iskelmätanssittajan muotista tulkitsemalla muutakin kuin suomenkielistä iskelmämusiikkia.
Arja Korisevan huikea vuosikymmen saavutti hienon huipennuksensa 10-vuotisjuhlakiertueen merkeissä. Turneen viimeinen konsertti esitettiin Helsingin Hartwall Areenassa marraskuussa 1999. Nykyään joka toinen suomalainen poppari konsertoi areenalla, mutta tuohon aikaan kotimaisin voimin järjestetyt areenakonsertit olivat huomattavasti harvinaisempia. 1990-luvulla suuren luokan konserttijärjestelyissä pelättiin taloudellisen riskin uhkaa eikä suomalainen viihdeteollisuus ollut kehittynyt vielä niin ammattimaiseksi kuin nykyään. Arja Koriseva on ensimmäisiä kotimaisia esiintyjiä, jonka juhlakonsertti uskaltauduttiin järjestämään Hartwall Areenassa. Ennen häntä uudella areenalla olivat ehtineet esiintyä suomalaisista taiteilijoista ainoastaan Tapani Kansa, Jari Sillanpää, Mestarit, Katri Helena ja Kari Tapio. Arja Korisevan areenakonsertti oli musiikillista ja visuaalista ilotulista: show-elementeistä vastasi erityisesti näyttävä tanssiryhmä, jonka koreografian oli suunnitellut Marco Bjurström. Viimeistään juhlakonsertissaan Arja Koriseva teki selväksi, että hän on kansainväliset kriteerit täyttävä valovoimainen täyden kympin arvoinen viihdyttäjä.
Helmut Lotti tarjosi säpinää levytysrintamalle
Arja Korisevan suurin suosiokausi ajoittuu 1990-luvulle. Se on kiistaton fakta. Taitavinkaan mainos- tai viestintätoimistoammattilainen ei onnistuisi uskottavasti spinnaamaan, että Arja Korisevan aikaansaannokset 2000-luvulla olisivat herättäneet yleisössä yhtä innostunutta vastakaikua kuin 1990-luvulla. Mutta sehän ei suinkaan tarkoita, etteikö Arja Koriseva olisi tämänkin vuosituhannen puolella saanut aikaiseksi hienoja projekteja tai etteikö hänen uudet levytyksensä sisältäisi onnistuneita kohokohtia.
Vuosituhannen vaihduttua Arja Koriseva palasi vanhaan levy-yhtiöönsä, tosin perinteinen Fazer oli myyty osaksi kansainvälistä Warner-konsernia. Warner Music Finlandille levytettiin keväällä 2001 albumi Kuuntelitko sydäntäs, jonka antia ovat muun muassa mestarisäveltäjä Petri Laaksosen kynästä syntyneet iskevät Sun armoillas oon ja Sydämeni säästää aion sulle. Ikävä kyllä, millenniumin aikoihin suuret ylikansalliset levy-yhtiöt potivat jonkinlaista "iskelmäallergiaa", minkä seurauksena iskelmätuotanto rajattiin murto-osaan entisestä. Päitä alkoi pudota ja vain kaikkein myydyimpien iskelmäesiintyjien levytyssopimuksia jatkettiin. Koska Arja Korisevan levyt eivät enää entiseen tapaan myyneet automaattisesti kultaa, yhteistyö Warnerin kanssa jäi vain tähän yhteen albumiin.
Säpinää levytysrintamalle aiheutti belgialainen operettiprinssi Helmut Lotti, parinkymmenen vuoden takainen ilmiö, joka tulkitsi koulutetulla äänellään viihdemusiikin standardeja. Lottilla oli tapana levyttää duetto yhden artistin kanssa niistä maista, joissa hän esiintyi säännöllisesti. Helmut Lottin levyt menivät Suomessa kuin kuumille kiville ja hän esiintyi säännöllisesti loppuunmyydyille konserttiareenoille, joten ilman muuta oli perusteltua äänittää duetto suomalaisen laulajan kanssa. Suomalaiseksi duettokaveriksi valikoitui Arja Koriseva. Koriseva ja Lotti levyttivät kaksikielisen version Aranjuez-konserton teemasta Näkemiin / All my life. Levytyksessä kuullaan Arja laulamassa englanniksi ja Helmutiltakin taittuu suomi yllättävän luontevasti. Yhteisesitys sisällytettiin Helmut Lotti goes Classic III -albumin suomalaispainokselle (2001).
00-luvulla ilmestyivät vielä albumit Kun aika on (2007) ja Minä taistelen (2009). Ensin mainittu on pieteetillä valmistettu coverlevy, jonka Arja Koriseva tuotti itse oman yhtiönsä kautta. Arja Koriseva on Jari Sillanpään tapaan aina tulkinnut konserteissaan ikivihreitä ja ihailijoidensa iloksi hänen tulkintansa 1960- ja 70-luvun klassikkohiteistä ikuistettiin levylle. Upouusia iskelmiä sisältänyt Minä taistelen -levy valmistettiin Risto Asikaisen ja Ilkka Vainion luotsaamana Edel Records -levy-yhtiölle. Levylle lauluja kirjoittivat aikansa työllistetyimmät iskelmänikkarit: Asikaisen ja Vainion ohella esimerkiksi Petri Somer, Lasse Wikman, Pertti Jalonen, Sinikka Svärd, Kikka Laitinen, Sana Mustonen...
Luottosäestäjät ja -muusikot
Arja Korisevan uralla merkittävässä asemassa ovat olleet luotettavat säestäjät ja taustamuusikot. Arja Koriseva perusti taustalleen yhtyeen vuonna 1989 jo ennen osallistumistaan Tangomarkkinoiden loppukilpailuun. Muusikot löytyivät näppärästi samasta opinahjosta eli Keski-Suomen konservatoriosta. Näin sai alkunsa tanssiorkesteri Fortuna. Koriseva oli laskeskellut, että vaikka voittoa tangokilpailusta ei tulisikaan, esiintyminen televisiossa miljoonayleisölle saattaisi silti lisätä kysyntää keikkamarkkinoilla. Arja Koriseva on esiintynyt Fortunan kanssa kaikki nämä vuodet. Kokoonpano on luonnollisesti vaihdellut vuosien varrella mutta yhtä lailla yhdistelmä Arja Koriseva ja Fortuna on ollut vakiintunut näky tanssilavojen, huvipaikkojen ja ravintoloiden ilmoitustauluilla.
Fortunan nykyinen kapellimestari on Minna Lintukangas, jonka kanssa yhteistyö on sujunut saumattomasti. Kaksikon ylväs taidonnäyte on Arja Korisevan viimeisin albumijulkaisu, akustinen Majakanvartijat (2019), joka koostuu tekstivetoisista syvällisemmistä iskelmistä.
Taittuu multakin rock'n'roll
Viimeisen viiden vuoden aikana Arja Koriseva on ollut jälleen enemmän esillä valtakunnallisessa julkisuudessa. Runsaasti mediahuomiota hän saavutti keväällä 2015 osallistuessaan Tähdet tähdet -televisiokilpailuun. Sosiaalisessa mediassa noteerattiin Korisevan hulvattomat versiot Rebel yell -punk-klassikosta tai Stratovariuksen Eagleheartista.
Eräänlaiseksi paluukappaleekseen Arja Koriseva oli kaavaillut Mariskan, Mikko Tammisen ja Väinö Walleniuksen yhteistyön tulosta Leipää, lempee, lämpöö, joka edustaa tämän päivän soundia, missä eri musiikkityylit kohtaavat toisensa entistä saumattomammin. Sanoituskin edustaa syvällisempää ja elämänmakuisempaa tyyliä kuin hänen alkuaikojensa kappaleet, joiden lyriikat nojautuivat enimmäkseen perinteiseen naiivimpaan iskelmätraditioon. Laulun ensiesitys koitti kesällä 2016.
Viime vuonna Arja Koriseva juhlisti komeasti uransa 30-vuotista merkkipaalua kiertueella luovan kokkolalaisen tango- ja viihdeorkesteri Guardia Nuevan kanssa. Arviot ja yleisöpalaute olivat yksimielisen ylistäviä.
Tämänvuotinen Vain elämää -osallistuminen osuu hyvään saumaan. Arja Koriseva on tullut alalle jäädäkseen ja nähtäväksi jää, millaisten projektien parissa häneen vielä törmätäänkään.
Laulaja vailla hittiä?
Olen kirjoittanut ihan mielettömän paljon tekstiä Arja Korisevasta sivuamatta kertaakaan häneen niin usein liitettyä väitettä: hänellä ei ole hittiä. Tähän olettamukseen törmäsi taas sosiaalisessa mediassa välittömästi, kun tämän tuotantokauden Vain elämää -osallistujat julkistettiin. Oikeastaan syy aiheen sivuuttamiseen johtuu osittain siitä, että pohdiskelin tätä sitkeästi elävää käsitystä viisi vuotta sitten yhdessä ensimmäisistä täällä julkaistuissa kirjoituksissa.
Todellisuudessa Arja Koriseva on saavuttanut 1990-luvulla useampia listamerkintöjä. Hänen levytyksensä soivat sen verran aktiivisesti esimerkiksi Radio Suomessa ja paikallisradioissa, että Arja Korisevan nimi toistui usein radiosoittoa mittaavilla listoilla ja Rumban 50 hittiä -listalla. Vaikka laulut eivät välttämättä tavoittaneetkaan kaiken kansan huomiota, ne menestyivät iskelmäväen suosimilla foorumeilla. On totta, että Arja Korisevalta puuttuu sellainen jättihitti, joka yhdistettäisiin häneen tavaramerkin omaisesti. Esimerkiksi hänen aikalaisistaan Joel Hallikaisella oli Kuurankukkansa ja Kaija Koolla Kuka keksi rakkauden. Arja Korisevan kohdalla mielikuva "hitittömyydestä" saattaa johtua hänen poikkeuksellisen suuresta suosiostaan. Kaikki suomalaiset tiesivät Arja Korisevan, mutta eivät välttämättä osanneet nimetä häneltä yhtään kappaletta – toisin kuin esimerkiksi Joel Hallikaiselta tai Kaija Koolta. Arja Koriseva miellettiin ensisijaisesti iskelmälaulajaksi, mutta häntä ei assosioitu automaattisesti johonkin tiettyyn kappaleeseen.
Tätä kirjoittaessa Spotifyssa Arja Korisevan kaikkien aikojen kuunnelluin levytys on Enkelin silmin, kuuntelukertoja 1,4 miljoonaa. Enkelin silmin -kappaletta voitaneen nykyään luonnehtia vähintään jonkinasteiseksi kestosuosiksi ja ikivihreäksi. Sen mainitseminen on ollut usein paras vasta-argumentti, kun jossain yhteydessä mainitaan Arja Koriseva laulajana, jolta puuttuu hitti. Myös esimerkiksi Rannalla-tango on vakiinnuttanut asemansa iskelmäväen (ja laulutaitoisen karaokekansan) suosikkina ja tottahan toki Pocahontas-elokuvasta tuttu Tuulen värit on jäänyt suomenkielisenäkin versiona kansakunnan muistiin.
Soittolista: Arja Koriseva – 50 kivaa iskelmää
Spotify-soittolistalle kokosin 50 Arja Korisevan levytystä (jokseenkin) kronologiseen järjestykseen. Pituutta soittolistalla on liki kolme tuntia. Soittolistan agendana on yhtäältä tarjota yhdenlainen läpileikkaus Arja Korisevan levytystuotantoon ja toisaalta osoittaa, että hänen laaja levytysantologiansa sisältää lukuisia miellyttäviä ja mukavia iskelmälauluja, vaikka yleisen mielikuvan mukaan hänellä ei olisikaan yhtään "tunnettua hittiä". Kuitenkin useammat soittolistan kappaleista kuuluvat olennaisena osana 1990-luvun suomalaisen iskelmän soundtrackiin.
Soittolistaa kootessani tein yhden mielivaltaisen linjauksen: jätin tarkoituksella pois cover- ja teema-albumien tarjonnan. En suinkaan sen vuoksi, että niissä olisi mitään vikaa, mutta lauluista suurin osa mielletään edelleen leimallisesti toisten artistien kappaleiksi, ja halusin soittolistalla nostaa valokeilaan nimenomaan Arja Korisevan tutuksi tekemiä lauluja ja levittää niiden avulla iskelmän ilosanomaa. Siksi soittolista on saanut nimekseen Arja Koriseva – 50 kivaa iskelmää. Soittolistan pääpaino on ymmärrettävästi 1990-luvun menestysalbumeissa, mutta mukana on levytyksiä molemmilta vuosituhannelta, tuoreimpina Leipää, lempee, lämpöö (2016), Enkeleitä yövuorossa (2018) ja Majakanvartijat (2019).
Itsestään selvien virstanpylväiden valikoin listalle muutamia vähemmälle huomiolle jääneitä albumiraitoja, joita luonnehtisin unohdetuiksi helmiksi. Listalla on toki veikeä ylistyslaulu finnhits-aikakaudelle Uudet tähdet vuodelta 2003. Oikeastaan Arja Korisevan laulamien iskelmien filosofian voisi tiivistää Sana Mustosen sanoitus Pieni laulu (2009):
"Irrota se surun lieka
ennen kuin se kiristää.
Laula vaikka pieni laulu
jos se mieltä piristää.
Murheenkahle kaulallasi
joskus tekee kipeää.
Laula silloin pieni laulu
sydämees sen lämpö jää."
Säkeisiin on kiteytetty eräs iskelmien perimmäisistä tarkoituksista: lohdun ja ilon tuominen tavallisen harmaan arkirutiinin keskelle.
Aiheesta muualla
Arja Korisevan viralliset sivut
Arja Korisevan pitkän oppimäärän voi lukea Hellevi Poudan ja artistin itsensä kirjoittamasta teoksesta Kuningatar Arja – Ammattina artisti (Docendo 2015).
Vilkaisepas blogistani myös
Onko Arja Korisevalla hittiä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti