Johanna Kurkela – Marmoritaivas (Warner Music Finland, 2007)

Johanna Kurkela on aivan omanlaisensa artisti kotimaisen populaarimusiikin kentällä. Upeaäänisen laulajattaren levytysura alkoi 15 vuotta sitten. Läpimurto koitti vuonna 2007 ilmestyneellä hienolla Marmoritaivas-albumilla, jota ostettiin kultalevyyn oikeuttava määrä. Ennen menestyslevyn julkaisemista Johanna Kurkela saavutti runsaasti positiivista julkisuutta Suomen euroviisukarsinnoissa.

Syksyllä sosiaalisessa mediassa lähti kiertämään huhu, jonka mukaan Johanna Kurkela olisi valittu Suomen euroviisuedustajaksi tulevan kevään viisukilpailuun Israeliin. Suomalaisten euroviisuharrastajien keskuudessa huhu sai varovaisen myönteisen vastaanoton. Etenkin innostuttiin mahdollisuudesta, että Suomea edustaisi Euroviisuissa Johanna Kurkelan ja hänen Nightwish-aviomiehensä Tuomas Holopaisen yhteinen Auri-projekti, jonka pariskunta muodostaa Troy Donockleyn kanssa. Viisufaneja kutkutti ajatus tuplarevanssin mahdollisuudesta. Onhan monia suomalaisia jäänyt harmittamaan, ettei Nightwish aikoinaan voittanut Suomen euroviisukarsintoja vuonna 2000. Lisäksi suomalaiset viisuintomielet olisivat suoneet mielellään Johanna Kurkelalle edustuspaikan hänen osallistuessaan Suomen euroviisukarsintoihin vuonna 2007. Johanna Kurkelan kohdalla euroviisuedustus merkitsisi ympyrän sulkeutumista ja paluuta juurille, sillä hänen läpimurtonsa koitti aikoinaan juuri kyseisissä euroviisukarsinnoissa.

Pienen pieni lintu tuossa visersi, että Suomen seuraava viisuedustaja olisi eräs Johanna. Visersi myös että YLE kertoisi asiasta lokakuun puolivälissä. Mutta visertelyä tämä vain. #umk19

— Mari Pudas (@MariPudas) 27. syyskuuta 2018

Nyttemmin tiedetään, ettei syksyinen Kurkela- tai Auri-juoru tainnut perustua mihinkään viralliseen tietoon, mutta mikäänhän ei estä käsittelemästä tässä artikkelissa Johanna Kurkelan 12 vuoden takaista viisukarsintaosallistumista ja saman vuoden keväällä ilmestynyttä loistavaa Marmoritaivas-albumia, joka nosti Johanna Kurkelan suuren yleisön tietoisuuteen.

Johanna Kurkelan (s. 1985) läpimurron aikoihin useammassa lehtihaastatteluissa kerrottiin tarinaa, jonka mukaan Kurkelasta tuli laulaja miltei vahingossa. Vaikka Johanna Kurkela oli jo lapsena osoittautunut musiikilliseksi lahjakkuudeksi, hän ei ollut missään vaiheessa suunnitellut ryhtyvänsä esiintyväksi taiteilijaksi. Oulun Madetojan musiikkilukiossa Kurkelan lukiokaveri kuitenkin patisti häntä äänittämään demonauhan. Levymogulit ovat monesti todenneet leijonanosan demonauhoista olevan silkkaa ajanhukkaa. Johanna Kurkelan laulua sisältänyt demo onnistui muodostamaan poikkeuksen. Warner Music Finlandin kotimaisen tuotannon päällikkö Pekka Ruuska ihastui ikihyviksi Kurkelan lumoavaan ääneen, otti yhteyttä ja lensi Pohjois-Suomeen tapaamaan lupaavaa laulajanalkua levytyssopimuspaperit mukanaan. "Minut tultiin melkein kuin kotoa hakemaan", hämmästeli Johanna Kurkela syksyllä 2007 Iltalehden haastattelussa.

Johanna Kurkelan ensimmäinen levytysprojekti oli duetto Tomi Metsäkedon kanssa vuonna 2004. Tomi Aholainen oli alun perin säveltänyt Sinikka Svärdin runon Tahdon tanssia kanssasi omaksi häälaulukseen. Laulu päätettiin levyttää ja ilmeisesti duon toiseksi osapuoleksi kaavailtiin aluksi Anna Erikssonia, joka kuitenkin sanoi ei tarjoukselle. Erikssonin kieltäydyttyä Warner Music Finlandin uudelle kiinnitykselle tarjoutui luonteva tilaisuus. Tomi Metsäkedon ja Johanna Kurkelan duetto Tahdon tanssia kanssasi julkaistiin Metsäkedon toisella albumilla Tummaa samettia (2004), joka on myynyt platinaa.

Johanna Kurkelan ensilevytyksen säveltäneestä ja sovittaneesta Tomi Aholaisesta tuli Kurkelan uran alkuvaiheen merkittävin avainhenkilö. Aholainen tuotti Johanna Kurkelan kolme ensimmäistä albumia yhdessä Pekka Ruuskan kanssa ja sävelsi suurimman osan levyjen kappaleista. Tomi Aholainen oli alun alkaen päätynyt musiikkiteollisuuteen, kun hänet pestattiin Warnerin markkinointiosastolle. Vähitellen markkinamies-Aholaisen piilevät kyvyt huomattiin ja hän pääsi tekemään musiikkia levy-yhtiön tuotannon puolelle. Johanna Kurkelan lisäksi Aholaisen sävellyksiä ovat levyttäneet muun muassa Yö, Simo Silmu, Jani Wickholm, Katri Helena ja Annika Eklund. Aholainen on kertonut, että pääsääntöisesti hänen metodinaan on luoda sävellyksiä hyviin sanoituksiin, joten useimpien hänen säveltämiensä laulujen kohdalla teksti on ollut olemassa ennen sävellystä.

Johanna Kurkelan esikoisalbumia ryhdyttiin valmistamaan vuonna 2005. Ennen oman albuminsa ilmestymistä Kurkela levytti laulun Hiljainen kaupunki riparilauluja sisältävälle kokoelmalle Tilkkutäkki – Kitara, taivas ja tähdet.

Johanna Kurkelan debyyttialbumi Hetki hiljaa julkaistiin lokakuussa 2005. Kuten levyn nimestä voi päätellä, kaunisäänisen laulajattaren levytettäväksi tarjottiin herkkiä ja tunnelmallisia lauluja, joiden sanoituksissa on lyyristä lentoa. Musiikin lokeroiminen eri kategorioihin on tietysti aina lähtökohtaisesti typerää, mutta Johanna Kurkelan levytysten yksiselitteinen luokitteleminen johonkin vakiintuneeseen genremääritelmään on poikkeuksellisen haastavaa. Hänen koskettavat laulunsa eivät missään nimessä ole iskelmää. Johanna Kurkelan musiikilla ei ole mitään tekemistä tanssilavatouhujen, minkään schlagerperinteen saati 2000-luvulle ominaisen ah-niin-trendikkään popiskelmän kanssa. Laulelma – ainakin sen perinteisessä merkityksessä – olisi niin ikään harhaanjohtava termi, sillä Kurkelan levytykset noudattavat kansainvälisen populaarimusiikin konventioita. Ja vaikka lauluissa on paikoitellen aistittavissa sävyjä kansanmusiikista, hänen tuotannossaan ei ole kuultavissa minkäänlaista Värttinä- tai pelimannityylistä suomietnoa. Itse asiassa Johanna Kurkelan varhaistuotanto sai kiitosta kansainvälisestä otteestaan. Levy-yhtiö Warner Music Finland yritti tiedotteessaan helpottaa musiikkia kategorisoivien työtaakkaa seuraavanlaisella luonnehdinnalla:

"Jos Johannan musiikille joku määritelmä pitäisi keksiä, ehkä suomalaiseksi poplaulelmaksi laulut voisi lokeroida. Johannan musiikissa yhdistyy kuitenkin moni tyylilaji aina klassisen musiikin soinnista ja uljaudesta, kansanmusiikin ja maailmanmusiikin omaisiin väreihin, jossa pop-estetiikka on aina läsnä." (Warner Music Finlandin tiedote)

Vaikka Hetki hiljaa -albumin singlelohkaisu Olen sinussa oli herättänyt kohtuullisesti huomiota ja saanut mukavasti soittoaikaa radiossa, levyn myyntimenestys ei varsinaisesti räjäyttänyt pankkia. Marraskuussa Hetki hiljaa nousi Suomen albumilistalle sijalle 39. Toisella viikolla sijoitus parani muutaman pykälän sijalle 36, mutta sen jälkeen albumi putosi listalta.

Levy-yhtiössä päätettiin korottaa panoksia seuraavaa levyä varten. Valtakunnallista näkyvyyttä tarjoaisi esimerkiksi osallistuminen Suomen euroviisukarsintoihin ennen toisen albumin ilmestymistä.

Vuodeksi 2006 Yleisradio oli uudistanut euroviisukarsinnat luopumalla perinteisestä sävellyskilpailusta. Yleisradio neuvotteli levy-yhtiöiden kanssa Suomen karsintoihin 12 esiintyjää, jotka saivat vapaat kädet etsiä itselleen sopivia lauluja kilpailuun. Viisutuottajat toivoivat, että uuden formaatin myötä viisukarsinnoissa kuultaisiin hyviä ja etenkin hittipotentiaalisia kappaleita – eikä enää ainoastaan Euroviisuja varten räätälöityjä sävelmiä tai säveltäjien pöytälaatikoiden uumenista löytyneitä raapustuksia. Yleisradion näkökulmasta formaattiuudistus sujui suorastaan täydellisesti: Suomi voitti Eurovision laulukilpailut ja vuosien tauon jälkeen useampi viisukarsintojen kilpailukappaleista nousi radioiden soittolistoille. Erityisesti vuoden 2006 euroviisukarsinta osoittautui läpimurroksi Warner Music Finlandin artistille Annika Eklundille, jonka kolmanneksi sijoittuneesta kilpailukappaleesta Shanghain valot tuli vuoden menestyneimpiä iskelmähittejä. Loistavasti onnistuneiden viisukarsintojen innoittamana Yleisradio päätti järjestää seuraavana vuonna kilpailun täsmälleen samalla formaatilla. Warnerilla heräsi ajatus: voisiko euroviisukarsinnat tehdä Johanna Kurkelalle saman kuin Annika Eklundille? (Annika Eklundista enemmän tämän blogin edellisessä albumiartikkelissa.)

Syksyllä 2006 ilmoitettiin Johanna Kurkelan olevan yksi vuoden 2007 euroviisukarsintojen 12 kutsuartistista. Hänen toinen albuminsa Marmoritaivas julkaistiin juuri sopivasti viisukarsintaruljanssin jälkeen maaliskuussa 2007. Kyseisiin euroviisukarsintoihin kukin kutsuesiintyjä osallistui kahdella kappaleella. Alkukarsinnoissa äänestettiin ainoastaan siitä kumpi esityksistä kilpailee viisukarsintojen finaalissa. Johanna Kurkelan kilpailukappaleiksi valikoituivat Marmoritaivas-albumin sadosta Olet uneni kaunein ja Jossain metsäin takana. Molemmat laulut ovat Tomi Aholaisen säveltämiä, ensinmainitun on sanoittanut Sinikka Svärd, jälkimmäisen Heikki Kerkelä. Alun perin toiseksi kilpailukappaleeksi kaavailtiin laulua Sun särkyä anna mä en, mutta Johanna Kurkela oli ehtinyt esittää kappaletta muutamassa konsertissa, minkä vuoksi se olisi ollut viisukarsintojen sääntöjen vastainen.

Alkuvuodesta 2007 Johanna Kurkela eteni leveällä rintamalla. Kun Sun särkyä anna mä en ei ollut viisukarsintakelpoinen, mikään ei estänyt julkaisemasta laulua singlenä ensimmäisenä maistiaisena tulevalta albumilta. Sun särkyä anna mä en saavutti erinomaisen vastaanoton iskelmäradiokanavilla. Laulu muun muassa nousi tammi- ja helmikuun vaihteessa Radio Suomen soitetuimmaksi kappaleeksi. Samoihin aikoihin, kun Johanna Kurkela oli valloittanut Suomen kuunnelluimman radiokanavan ykkössijan, hän ensiesitti viisukappaleensa euroviisukarsintojen kolmannessa alkukarsinnassa lauantaina 3. helmikuuta.

Kahden kappaleen viisukarsintajärjestelmä ei osoittautunut kaikkein järkevimmäksi ratkaisuksi, sillä monet osallistujat olivat panostaneet vain toiseen kilpailuesitykseen. Alkukarsintalähetysten haastatteluissa esiintyjät eivät kaihtaneet paljastaa mielipidettään kumpaa esitystään he pitivät parempana – ja kansa totteli kiltisti äänestämällä esiintyjien oman suosikin jatkoon. Kaikkein häikäilemättömimmin tässä kunnostautui Lovex, joka mainosti nettisivuillaan vain toista kappalettaan Anyone, anymore. Suorassa lähetyksessä toisen esityksensä Wild and violent jälkeen bändin jäsenet vetosivat katsojiin sanomalla haastattelussa, että "älkää vain äänestäkö tätä biisiä". Seuraavana vuonna euroviisukarsintojen formaattia muutettiin siten, että kutsuartistit osallistuivat kilpailuun vain yhdellä kappaleella.

Myös Johanna Kurkelan tiimi oli selvästi päättänyt satsata Olet uneni kaunein -kappaleeseen. Lauluun laadittiin esitys, jollaista ei ollut koskaan aikaisemmin esitetty Suomen euroviisukarsinnoissa. Sami Saikkonen oli ideoinut kappaleeseen musikaalimaisen ja teatterinomaisen performanssin, jossa Johanna Kurkela ja tanssijapoika koreografiallaan ilmentävät laulun sanoituksen mukaista unen ja todellisuuden välistä dialektiikkaa. Ylipäätään Suomen viisukarsinnoissa on hyvin harvoin nähty niin kutsuttuja suljettuja esityksiä, joissa ei ensisijaisesti ole tarkoitus esiintyä yleisölle. Ennen suoria lähetyksiä esityksen koreografiaa oli harjoiteltu ahkerasti Oopperatalon harjoitussalissa. Tuottaja Pekka Ruuska oli ensinäkemällä pudistellut päätään ja pitänyt ideaa melkoisena riskinä – olihan Johanna Kurkela verrattain nuori artisti eikä hänellä ollut kummoista kokemusta suorissa televisiolähetyksissä esiintymisestä. Johanna Kurkela selvisi kuitenkin tosipaikan tullen esityksistä erinomaisesti. Hän onnistui eläytymään rooliinsa suorastaan näyttelijän ammattitaidolla eikä laulusuoritus kärsinyt missään vaiheessa, vaikka koreografiaan kuului kaikenlaista, muun muassa siveää peuhaamista sängyssä.

Jossain metsän takana -kappaleeseen valmistettiin perinteisempi viisuesitys taustamuusikkoineen, mutta se jäi pahasti toisen laulun ennennäkemättömän esityksen varjoon. Alkukarsinnan äänestyksessä Johanna Kurkelalle kohdistetut äänet jakautuivat seuraavasti: Olet uneni kaunein 65 %, Jossain metsäin takana 35 %.

Viisukarsinnat toivat runsaasti julkisuutta suurelle yleisölle vielä sangen tuntemattomalle Johanna Kurkelalle. Ja pienoista esimakua julkisuuden lieveilmiöistä. Yleisradio oli kehittänyt näinä vuosina viisukarsintoihin eräänlaisen Twitterin esiasteen, sillä katsojilla oli mahdollisuus kommentoida alkukarsintalähetyksiä tekstiviesteillä, joiden valitut palat vilahtivat ruudussa. Tekstiviestejä käytiin läpi myös artistien haastatteluvuoroissa. Nimimerkki Maajussi oli maksanut euron siitä, että sai tekstiviestillä kysyä seurusteleeko Johanna Kurkela. Viestistä hivenen häkeltyneeltä vaikuttanut laulaja joutui myöntämään suorassa lähetyksessä olevansa varattu. Johanna Kurkela oli avioitunut ensimmäisen aviomiehensä kanssa 19-vuotiaana.

Suomen euroviisukarsintojen 2007 finaali järjestettiin Turun Caribiassa lauantaina 17. helmikuuta. Tarjolla oli ainutlaatuinen tilaisuus päästä edustamaan Suomea omiin kotikilpailuihin Helsingissä järjestettäviin Eurovision laulukilpailuihin. Kilpailun tulokset ratkaistiin kaksivaiheisella puhelinäänestyksellä: ensimmäisellä kierroksella kolme eniten ääniä saavuttanutta esitystä etenivät kaiken ratkaisevaan superfinaaliin. Lordin jälkimainingeissa suomalaisten näkemys hyvästä euroviisusta oli rahtusen kapeakatseinen ja mielikuvitukseton. Superfinaaliin jatkoivat kattauksen kolme raskainta rockesitystä: Hanna Pakarinen, Lovex ja hevipiireissä suureen suosioon noussut Thunderstone. Olet uneni kaunein jäi äänestyksessä kuudenneksi 7 791 äänellä. Superfinaaliin kolmantena yltänyt Thunderstone keräsi liki 11 000 ääntä. Johanna Kurkelan edelle sijoittuivat kolmen superfinalistin lisäksi Laura Voutilainen (8 988 ääntä) ja kulttimainetta nauttinut mutta lyhytikäiseksi jäänyt kokoonpano Jann Wilde & Rose Avenue (7 907 ääntä). Myöhemmin jälkijupinaa herätti karsintafinaalin ensimmäisen kierroksen äänestysaika. Yleisradion viisutuottajat ilmeisesti olettivat laulujen tulleen suurelle yleisölle tutuiksi jo alkukarsinnoissa, sillä äänestysaika päättyi miltei välittömästi, kun viimeinen 12:sta esityksestä oli kuultu. Viisuekspertit jäivät spekuloimaan, etteivät kilpailukappaleisiin ensimmäistä kertaa tutustuneet ehtineet edes tarttua puhelimiinsa ennen kuin äänestysaika ehti päättyä. Senkään vuoksi ei liene yllättävää, että superfinaaliin äänestettiin esiintyjät, joilla oli valmiiksi kaikkein laajin fanipohja.

Viisufanit äänestivät Johanna Kurkelan suosikikseen.

Kilpailulähetyksen huipentuessa kohti kliimaksiaan lavalle oli kerääntynyt tummanpuhuvaa väkeä: Lovex, Thunderstone ja Hanna Pakarinen taustamuusikkoineen odottivat jännittyneinä superfinaalin äänestystulosta. Ennen tulosten ilmoittamista sysimustalle lavalle ilmestyi hetkeksi aikaa vaalea valopilkku. Juontajat Jaana Pelkonen ja Heikki Paasonen luovuttivat Johanna Kurkelalle Viisukuppilan fanipalkinnon, sillä suomalaiset euroviisuharrastajat olivat äänestäneet Olet uneni kaunein -esityksen suosikikseen. Johanna Kurkelan euroviisureissu sai onnellisen päätöksen: vaikka palkintosijaa ei tullutkaan, niin kunniamaininta joka tapauksessa. Ei tarvinnut palata kotiin tyhjin käsin.

Reilu kuukausi viisukarsintojen jälkeen – 21. maaliskuuta – levykauppoihin ilmestyi Johanna Kurkelan toinen albumi Marmoritaivas. Levyn julkaisemisen aikoihin Sun särkyä anna mä en soi edelleen radiokanavilla tiuhaan tahtiin ja viisukarsintojen ansiosta Johanna Kurkelan kasvot olivat tulleet tunnetuiksi. Albumin tuottajina – tai artistin A&R-tiiminä, kuten tuohon aikaan asia oli tapana ilmaista – toimivat ensilevyn tavoin Pekka Ruuska ja Tomi Aholainen. Musiikillisesti Marmoritaivas jatkoi debyyttialbumin linjoilla: levy koostuu utuisen herkistä ja koskettavista lauluista, jotka tuotettiin tuoreella ja kansainvälisellä otteella. Johanna Kurkelan laulut ovat lyyrisiä tarinoita ja kuvaelmia elämän valoista ja varjoista. Aihepiirien kirjo vaihtelee kauniista rakkaudentunnustuksista ihmiselon kipeisiin hetkiin. Solisti itse kuvaili albumiaan satukirjaksi, jonka jokainen laulu on oma tarinansa.

Marmoritaivas-albumin kymmenestä laulusta kahdeksan on Tomi Aholaisen säveltämiä ja sovittamia. Päätösraidan Linnunradan lapset on säveltänyt, sovittanut ja tuottanut Ilkka Wirtanen. Levylle kelpuutettiin myös Laura Sippolan kirjoittama hieno kappale Kaunis mieli, joka voitti Saimaan sävel -sävellys ja sanoituskilpailun vuonna 2005. Kurkelan levytyksen sovituksesta vastasivat Sippola ja Wirtanen. Saimaan sävel -kilpailu järjestettiin kolmeen otteeseen vuosina 2003–2005, järjestävinä tahoina Lappeenrannan kaupungin kulttuuritoimisto, Helsingin Pop & Jazz Konservatorio ja ammattikorkeakoulu Stadia. Tapahtuman tavoitteena oli nostaa alan arvostusta ja tuoda esiin uusia kykyjä.

Sanoituksia albumille kirjoittivat Sinikka Svärd ja tuore sanoittajanimi Heikki Kerkelä, jonka kynästä syntyi sanoitukset kappaleisiin Sun särkyä anna mä en, Jossain metsäin takana ja Muuttolinnut. Sinikka Svärd oli tässä vaiheessa vakiinnuttanut asemansa Suomen eturivin iskelmäsanoittajana. Heikki Kerkelä sen sijaan oli varsin uusi tuttavuus. Hänen taustansa ei ollut iskelmälyyrikolle kaikkein tyypillisin, sillä Kerkelä on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden tohtori, joka ansaitsi tuohon aikaan elantonsa yliopistotutkijana. Tohtorismies Kerkelä oli nuoresta lähtien kirjoittanut runoja ja kaunokirjallista tekstiä pöytälaatikkoonsa. Heikki Kerkelä kertoi lokakuussa 2007 Kaleva-lehden haastattelussa kirjoitusharrastuksestaan ja sanoittajanurastaan:

"Laululyriikan kirjoittamisen virike oli kai se tyypillinen. Kuulin radiosta kappaleiden vähemmän onnistuneita sanoituksia ja mietin, että minäkin pystyisin parempaan." (Kaleva 26.10.2007)

Kerkelä lähetti sanoituksiaan Warner-levy-yhtiölle, minkä myötä ne päätyivät Tomi Aholaisen luettavaksi. Kerkelän ensimmäisten tekstien teemat liittyivät luontoon tai sosiaalisiin kysymyksiin. Nopeasti hän oivalsi, että perinteiset rakkaus- ja ihmissuhdesanoitukset lyövät paremmin leiville. Kerkelän ensimmäinen levytetty sanoitus on Simo Silmun vuonna 2006 levyttämä Katariina. Sittemmin Kerkelän tekstejä ovat ikuistaneet levylle muun muassa Jani Wickholm, Yö, Janne Raappana ja Petri Laaksonen. Alanvaihtoa Kerkelä ei kuitenkaan samaisen Kaleva-lehden haastattelun mukaan suunnitellut:

"Ammattisanoittajan työhön minulla ei kuitenkaan taida mahdollisuuksia olla. Siinä ei pärjäisi tällä työtahdilla. Sitä paitsi ammattisanoittajat joutuvat elääkseen tekemään niin paljon töitä määrällisesti, ettei laatu aina perässä pysy." (Kaleva 26.10.2007)

Marmoritaivas-albumin onnistuneeseen lopputulokseen ovat vaikuttaneet sävellysten ja sanoitusten lisäksi erinomaiset sovitukset. Sovittajat eivät ole säästäneet aikaa eivätkä vaivaa laatiessaan innovatiivisia ja korkeatasoisia sovituksia. Juuri sovitusten ansiosta jokainen albumin kymmenestä kappaleesta on kuin oma uniikki taideteoksensa. Levytysten säestyksissä on hyödynnetty monenlaisia persoonallisia elementtejä, esimerkkinä vaikkapa Olet uneni kaunein -kappaleen kukkopilli, joka kuullaan ennen ensimmäistä kertosäkeistöä mutta ei enää uudestaan myöhemmin samassa kohdassa. Ehkä ensi elämässä -kappaleen musisointi tuo mieleen keskiaikaisen luuttumusiikin. Albumin dramaattisimman levytyksen Riko minut instrumentaalitausta nojaa huuliharppuun ja ukuleleen. Tomi Aholainen on kertonut haastattelussa ostaneensa kyseisen ukulelen kymmenellä eurolla lasten messuilta.

Albumin muusikkokaartin rungon muodostivat Tomi Aholainen (piano, koskettimet, ohjelmointi, ukulele, huuliharppu), Risto Niinikoski (rummut), Peter Engberg (kitarat), Ako Kiiski (basso, kontrabasso) ja Marko Timonen (perkussiot). Ilkka Wirtasen sovittamissa kappaleissa (Linnunradan lapset ja Kaunis mieli) sovittaja on itse toiminut primus motorina (kitarat, koskettimet, ohjelmointi ja taustalaulut). Linnunradan lapsissa lyömäsoittimia soittaa Rasmus Kujala ja Kaunista mieltä ryydittää Miika Pelkosen soittama piano. Yksittäisissä levytyksissä on vieraillut muitakin muusikoita.

Kokonaisuuden kruunaa ehdottomasti upea solisti, jonka ääni on itsessään kallisarvoinen instrumentti. Johanna Kurkelan huilumainen äänenväri on kaunis, ja hänen vaikuttavat tulkintansa pysäyttävät kuuntelemaan. Hänen lauluääneensä sopii täydellisesti – kenties kliseemäinen – luonnehdinta herkkyydessä on voimaa. Ja kuitenkin sävykkäät tulkinnat luovat ihanan levollisen vaikutelman. Kurkelalla on ainutlaatuinen tapa ääntää suomea kuin jotain vierasta kieltä. Erityisesti konsonanttien pehmeä ääntäminen on hänen tulkinnoilleen luonteenomaista. Johanna Kurkelalla on taito puhaltaa lyriikat aivan uudella tavalla henkiin. Esimerkiksi Olet uneni kaunein -sanoitus ruumiinosakuvauksineen saattoi luettuna vaikuttaa kornilta: jo aloitussanat kuuluvat "mietin niskaasi" ja myöhemmin mainitaan muun muassa korvien muodot ja poskipäät. Mutta Johanna Kurkela ottaa anatomisen rakkauslaulun haltuun niin lumoavasti, että sanoitus kuulostaa suorastaan luontevalta.

Albumin suurin hitti on ehdottomasti sen aloitusraita ja ensimmäinen singlepoiminta Sun särkyä anna mä en. Laulu soi aikoinaan runsaasti iskelmäradiokanavilla ja vielä tänäkin päivänä sitä kuulee vähän väliä radiotaajuuksilla. Kappaletta voisikin luonnehtia jonkinasteiseksi tämän vuosituhannen ikivihreäksi. Spotifyssa laulua on kuunneltu tähän mennessä yli 6 miljoonaa kertaa – ylivoimaisesti eniten Marmoritaivas-albumin kappaleista, sillä muiden levytysten toistomäärät jäävät alle miljoonan. Aikoinaan Sun särkyä anna mä en nousi latauslistalla peräti kolmanneksi ja se noteerattiin 50 hittiä -listalla parhaimmillaan yhdeksäntenä. Heikki Kerkelä valotti sanoituksen syntyhistoriaa Kaleva-lehden haastattelussa lokakuussa 2007:

"Esimerkiksi Sun särkyä anna mä en -kappaleen tausta tuli tuttavapiiristä, ja se kuvaa elämän monimutkaisuutta ja traagisuutta. Ihmiset kuitenkin tulkitsevat sitä monella eri tavalla. Sitä on soitettu sekä hautajaisissa että häissä. Monet ovat kokeneet tekstin henkilökohtaisena." (Kaleva 26.10.2007)

Euroviisukarsinnoista tuttu Olet uneni kaunein julkaistiin albumin toisena singlelohkaisuna. Myös viisukappale menestyi listoilla, vaikkei yltänytkään Sun särkyä anna mä en -hitin lukemiin. Olet uneni kaunein sijoittui korkeimmillaan latauslistalla sijalle 12 ja 50 hittiä -listan sijalle 19. Spotifyssa laulu on Marmoritaivas-albumin toiseksi kuunnelluin – reilut 900 000 kuuntelukertaa.

Kolmannelle singlelle valikoitiin albumin nimikkokappale Marmoritaivas. Levy-yhtiö Warner mainosti saatetekstissään laulun olevan "samannimisen maaliskuussa 2007 julkaistun kakkosalbumin ehdotonta parhaimmistoa". Luonnehdinta taisi osua nappiin ainakin sen perusteella, että levytys kelpasi radiokanaville erinomaisesti. Marmoritaivas oli parhaimmillaan radioiden kymmenenneksi soitetuin kappale. Siinä missä kahden ensimmäisen singlen radiosoitto oli keskittynyt iskelmäpainotteisille taajuuksille Marmoritaivasta soitettiin myös nuorekkaammilla kaupallisilla radiokanavilla. Laulu lieneekin albumin radioystävällisin menevän komppinsa ansiosta: kappale rullaa sen verran sujuvasti, että onkohan kovinkaan moni kappaletta radioaalloilla fiilistellyt edes ymmärtänyt laulun kuvailevan riipaisevasti tuntemuksista, jotka syntyvät toisen lähdettyä pois. 50 hittiä -listalla Marmoritaivas sijoittui sijalle 18.

Jossain metsäin takana on toinen laulu, jonka Johanna Kurkela esitti euroviisukarsintojen alkukarsinnassa. Kilpailussa se jäi Olet uneni kaunein -kappaleen varjoon. Euroviisuja varten Olet uneni kaunein olikin luontevampi valinta, sillä laulussa ja esityksessä oli ilmeisempi koukku, johon katsojien oli ensinäkemältä helpompi tarttua. Jossain metsäin takana on tekstivetoisempi ja se ei avaudu yhdellä kuuntelukerralla suurelle yleisölle samalla tavalla. Siltikin on todettava, että Jossain metsäin takana on albumin todellinen mestariteos. Ensinnäkin Heikki Kerkelän monikerroksinen sanoitus on uskomattoman hieno ja koskettava kuvaus siitä kuinka kotiseudun juuria kannetaan aina mukana myös suuressa maailmassa.

"Vain ihmisiä korpimaan sä unohtaa et voi
lapsuus sekä nuoruusaika terässiteet loi
oot yhä yksi joukosta, oot sitä ainiaan
sen maailman juhlapöydissäkin joudut muistamaan"

Miten ihailtavaa sanankäyttöä! Toisekseen Tomi Aholainen on säveltänyt ja sovittanut tekstiä upeasti tukevan suggestiivisen äänimaailman. Järvisuomalaisesta sielunmaisemasta ammentava teksti kohtaa kansainvälisen tason balladin, joka nostattaa sykettä ja kasvaa oikeaoppisesti tarinan edetessä. Tekstin ja sävellyksen harmonia huipentuu Johanna Kurkelan laulaessa säkeen "muistat miten kuikka huusi illan ikävään". Sinivalkoisuus kohtaa luontevasti universaalin sykkeen. Laulua kuunnellessa kylmät väreet ovat taatut ja roskakin saattaa mennä silmään. Eipä siis mikään ihme, että Jossain metsäin takana valikoitiin neljänneksi singlelohkaisuksi. Loppuvuodesta 2007 Radio Suomi nosti laulun soittolistoilleen ja marraskuun puolivälissä se oli kanavan soitetuin kappale. Eli vaikka viisukarsinnoissa sävellys jäi katveeseen, se sai ansaitsemaansa huomiota myöhemmin viisukontekstin ulkopuolella.

Albumin kolmas raita Ehkä ensi elämässä keräsi huomiota lauluun kuvatun musiikkivideon ansiosta. Sen ohjasi Sami Saikkonen, joka myös pääsi esittelemään ylävartaloaan Kurkelan vastanäyttelijänä. Musiikkivideo kuvattiin marraskuussa 2007 Yli-Iissä Kierikin kylän esihistoriallisessa keskuksessa. Paikan valinnalla haluttiin korostaa laulun ajattomuutta. Ajattomuutta tavoiteltiin niin laulun sanoituksessa kuin sovituksen soundimaailmassa, jossa merkittävä osa on Kari Heinilän soittamalla puusta valmistetulla kaval-huilulla. Warner Music Finland mainosti videota näyttävästi:

"Kuluvan vuoden aikana itsensä suomalaisten sydämiin laulaneen Johanna Kurkelan uusi video Ehkä ensi elämässä nähdään ensimmäistä kertaa Nelosella perjantaina 7.12. klo 14.30. Ehkä ensi elämässä -musiikkivideo pyrkii ennakkoluulottomasti luomaan uutta musiikkivideokulttuuria Suomeen. Tarinan muotoon kuvattu video on tehty laulusta, jota ei ole julkaistu singlenä. Ehkä ensi elämässä -laulu muodostui Marmoritaivas-albumin tuotantovaiheessa 'pienoiselokuvalliseksi' teokseksi, jonka tärkeimmät teemat ovat rakkaus, sen jatkuvuus ja toisaalta ihmiselämän kenties vaikein asia, luopuminen." (Warner Music Finlandin tiedote)

Ai että, pysähdytäänpä hetkeksi miettimään näitä Suomen historian merkkipaaluja: Suomi antaa ensimmäisenä maana maailmassa täysimittaisen äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden naisille, Suomi maksaa ainoana maana täysimääräisesti sotakorvaukset Neuvostoliitolle, Suomessa soitetaan maailmanhistorian ensimmäinen GSM-puhelu ja täällä on tehty musiikkivideo kappaleesta, jota ei julkaistu singlenä!

CD-aikakaudella julkaistulla pitkäsoitolla ei enää tunneta A- ja B-puolia, mutta Marmoritaivaan kohdalla tällainen jaottelu toimisi luontevasti. Albumin alkupuolisko koostuu melkoisesta hittiparaatista: singlebiiseistä, radiohiteistä ja musiikkivideokappaleesta. Jälkipuoliskon viisi laulua ovat astetta taiteellisempia ja haastavampia. Pysäyttävä Riko minut on Sinikka Svärdin kirjoittama väkevä runo. Niin ikään erittäin runollinen on Heikki Kerkelän herkkä ja koskettava Muuttolinnut, jossa luontoaiheinen kuvaus ja ihmissuhdelaulu lyövät kättä. Sanoitus lienee saanut inspiraationsa Kerkelän lintubongausharrastuksesta. Linnunradan lapsissa on tavoiteltu elämää suurempaa rakkauslaulua. Kaunis mieli kuvailee todella tyylikkäällä tavalla masentuneisuutta ja siitä toipumista. Näiden vakavien laulujen keskellä on keventävänä välipalana vauhdikas ja kujeileva Palvo minua, jonka lennokkuutta sävyttää Pekka Kuusiston soittama viulu.

"Jokainen nainen joskus kaipaa palvontaa
sillä olla itsestäänselvyys – mikään ei ole pahempaa"

Laulussa eteerisestä Johanna Kurkelasta kuoriutuu uusia puolia, sillä näissä Sinikka Svärdin säkeissä on aistittavissa sensuellia latausta:

"Palvo minua vähän ja sinut siitä palkitaan
sillä palvottuna pystyn melkein mihin vaan"

Kaiken kaikkiaan Marmoritaivas on hieno, korkeatasoinen ja tunnelmallinen albumi täynnä herkkiä ja koskettavia lauluja. Albumikokonaisuus on tasapainoinen koostuessaan sekä helpommin omaksuttavista että hieman haastavimmistakin kappaleista. Sävellykset, sanoitukset, sovitukset ja tulkinnat tekevät vaikutuksen ja pääsevät oikeassa mielentilassa ihon alle. Kuten eräs tuttavani aikoinaan osuvasti totesi: levykaupassa olisi pitänyt saada kaupan päälle nenäliinapaketti. Vaikuttava poptaideteos ja ehdottomasti parhaimpia kotimaisia levyjä vuoden 2007 musiikkitarjonnassa.

Johanna Kurkelan hauraanherkkä tyyli löi läpi. Marmoritaivas-albumi nousi heti ilmestyessään Suomen albumilistan sijalle 10. Menestys oli siis aivan toista luokkaa kuin ensilevyn kohdalla. Albumi sahasi listalla edestakaisin siksakkia yli puoli vuotta. Keväällä ja alkukesästä älppäri majaili listan sijoilla 20–25, kunnes kesän hiljaisina levynmyyntikuukausina se nousi yhtäkkiä kymppikärkeen. Elokuussa viikolla 34 se saavutti parhaan sijoituksensa albumilistan kolmantena. Kaikkiaan Marmoritaivas viihtyi albumilistalla yhtäjaksoisesti kunnioitettavat 32 viikkoa. Vuoden 2008 puolella rekisteröityi vielä kaksi listaviikkoa lisää.

Marmoritaivas menestyi listoilla mainiosti, mutta kultalevyä jouduttiin odottamaan hämmästyttävän pitkään. Kalenterivuoden 2007 päätyttyä maaliskuussa ilmestyneen albumin myyntilukema osoitti 14 674. Kultalevyyn oikeuttava määrä oli tuolloin 15 000 myytyä äänitettä. Samoihin aikoihin kultalevyjä myönnettiin useammalle albumille, jotka eivät olleet pärjänneet listoilla yhtä hyvin. Esimerkiksi Suomen euroviisuedustajaksi äänestetyn Hanna Pakarisen helmikuussa 2007 julkaistu albumi Lovers myi parissa kuukaudessa kultaa, vaikka listaviikkoja kertyi puolet vähemmän kuin Marmoritaivaalle ja sen paras sijoitus oli Kurkelan levyn tapaan kolmas. Kevään 2007 Idolsissa neljänneksi sijoittuneen Kristiina Braskin esikoisalbumin Silmät sydämeeni ilmoitettiin ylittäneen kultalevyrajan kuukaudessa, vaikka albumin listasijoitukset olivat ensimmäisen neljän viikon aikana 9. - 14. - 14. - 15. Mutta kuten äänitehistoria on osoittanut, albumien listamenestyksellä, kokonaismyyntiluvuilla ja kultalevyn myöntämisellä ei ole välttämättä mitään tekemistä keskenään.

Lopulta helmikuussa 2008 Marmoritaivas ylitti virallisesti 15 000 myydyn levyn rajan ja Johanna Kurkela vastaanotti elämänsä ensimmäisen kultalevyn. Marmoritaivas-albumi merkitsi Johanna Kurkelan uran läpimurtoa. Menestykseen vaikutti keskeisesti Sun särkyä anna mä en -kappaleen suurmenestys, mutta euroviisukarsintaan osallistumisen merkitystä ei ole syytä väheksyä. Hittistatukseen ylsivät myös viisukappale Olet uneni kaunein ja albumin nimikkokappale Marmoritaivas. Jossain metsäin takana kohosi iskelmäradiokanavien suosikiksi ja Ehkä ensi elämässä sai huomiota musiikkivideonsa tähden. Emma-gaalassa 2007 Marmoritaivas oli ehdolla vuoden iskelmäalbumiksi ja Johanna Kurkela vuoden naissolistiksi. Palkinnot menivät kuitenkin Paula Koivuniemen Timantti-albumille ja Anna Abreulle. Mainittakoon, että muuan Tuomas Holopainen mainitsi Soundi-lehden kyselyssä Marmoritaivas-albumin erääksi musiikkivuoden 2007 kohokohdaksi. Kiinnostus tulevan vaimonsa tuotantoa kohtaan oli jo herännyt...

Johanna Kurkelan kolmas albumi Kauriinsilmät julkaistiin syksyllä 2008. Yhteistyö Tomi Aholaisen kanssa jatkui tiiviinä: hän on säveltänyt ja sovittanut yhtä lukuun ottamatta kaikki albumin 11 levytystä. Kahteen edelliseen levyyn verrattuna Kauriinsilmät on musiikillisesti monipuolisempi ja rouheampi. Kappaleiden sovituksissa on vaikutteita maailmanmusiikista ja etnosta. Tunnelmat vaihtelevat irkkuhenkisistä laulelmista väkevään rockilmaisuun ja rankkaan akustiseen itsemurhaballadiin Kulta pieni. Kauriinsilmät ei kuitenkaan menestynyt toivotulla tavalla. Albumi debytoi Marmoritaivaan tavoin albumilistan kymmenentenä, mutta listaviikkoja kertyi vaivaiset kuusi. Edellinen levy oli ollut listalla yli puoli vuotta ja parhaimmillaan kolmantena. Nyt kultalevyraja jäi kaukaiseksi haaveeksi. Kauriinsilmät sisältää lukuisia tunteikkaita ja koskettavia lauluja, mutta kokonaisuutena se on jossain määrin taiteellisempi ja "vaikeampi", joten levyllä ei ole samanlaista tarttumapintaa kuin Marmoritaivas-albumissa.

Mahtoiko Kauriinsilmät-albumin odotettua heikompi menestys vaikuttaa siihen, että seuraavilla levyillä Tomi Aholainen jätettiin taka-alalle. Neljäs albumi Hyvästi, Dolores Haze (2010) valmistettiin uusien tuottajien ja lauluntekijöiden kanssa. Kenties levy-yhtiössä ajateltiin, että toiset säveltäjät ja sanoittajat saisivat Johanna Kurkelasta irti uudenlaista ilmaisua. Kurkelan uudeksi A&R:ksi nimitettiin Pete Eklund ja levyn tuottivat Markus Koskinen ja Sampo Haapaniemi. Ainakin myyntiluvuista päätellen muutos kannatti. Huhtikuussa 2010 ilmestynyt Hyvästi, Dolores Haze nousi heti ilmestymisviikollaan albumilistan ykkössijalle. Albumi viihtyi listalla yli puoli vuotta ja se on myynyt kaikkiaan yli 20 000 äänitettä eli nykyisen platinalevyyn vaadittavan määrän. Yksi selitys sille, miksi Hyvästi, Dolores Haze menestyi niin hyvin, on epäilemättä Lauri Ylösen ja Paula Vesalan kirjoittama Rakkauslaulu. Valtavan suosittu laulu laajensi Johanna Kurkelan kohdeyleisöä, sillä kappale herätti huomiota piireissä, jotka eivät olleet noteeranneet Kurkelan aikaisempaa tuotantoa. Rakkauslaulu lienee Johanna Kurkelan levytystuotannon tunnetuin kappale – Spotifyssa hittiä on kuunneltu yli 9,5 miljoonaa kertaa.

Muita Hyvästi, Dolores Haze -albumin lauluja tekivät muun muassa Timo Kiiskinen, Tuure Kilpeläinen, Teemu Brunila, Eppu Kosonen, Markus Koskinen, Pepe Johansson, Marko Saaresto – ja Tuomas Holopainen. Muutenkin Johanna Kurkelan imago ja tyyli muuttuivat tämän levyn myötä särmikkäämmiksi. Hiukset värjäytyivät punaisemmiksi ja albumin kuvituskuvissa hän ei enää ollut pelkästään eteerinen metsänkeijukainen, joka poseerasi viattoman näköisenä luonnonmaisemissa. Hyvästi, Dolores Haze -albumilla Johanna Kurkela vakiinnutti asemansa kotimaisten poptähtien kaartissa. Lehdistössä ihailtiin, kuinka albumilistan kärkeen oli kohonnut artisti, joka on luonut uransa ainoastaan musiikillaan ilman lööppejä ja sensaatioita. Yksityiselämästään Johanna Kurkela on ollut aina poikkeuksellisen vaitonainen. Apu-lehden haastattelussa syyskuussa 2015 hän on analysoinut ammattiaan ja luonnettaan: "Ammattini nostaa esille helposti kielteisiä arvoja kuten itsekorostusta. Se ei ole minua. – – Sekin on yksi elämäni paradoksi ja ristiriita, että viihdyn piilossa ja kuitenkin olen julkisessa ammatissa."

Hyvästi Dolores Haze -albumin menestyksen tuonut suosio heijastui myös Johanna Kurkelan varhaisempaan tuotantoon, sillä Marmoritaivas-albumi ponkaisi midprice-albumien listalle. Vuoden 2010 aikana Marmoritaivaalle kertyi peräti 15 listaviikkoa midprice-listalla. Warner Music Finland on julkaissut Marmoritaivas- ja Kauriinsilmät-albumit yhteispainoksena 2 alkuperäistä -sarjassa.

Syksyllä 2011 julkaistiin Johanna Kurkelan uran ensimmäinen kokoelmalevy, viisukappaleen mukaan nimetty Uneni kaunein – Parhaat 2005–2011. 36 levytystä sisältävälle tuplakokoelmalle on valikoitu Marmoritaivas-albumilta kaikki kappaleet paitsi Kaunis mieli – mikäköhän on, miksi ei kelvannut mukaan? Kokoelma menestyi erinomaisesti myyden platinaa.

Johanna Kurkelalta on julkaistu kaksi tuplakokoelmaa (2011
ja 2018), jotka molemmat on nimetty Uneni kaunein ja jotka
molemmat sisältävät 36 levytystä.

Kokoelmajulkaisun jälkeen Johanna Kurkela seurasi Pekka Ruuskaa Kaiku Recordings -levy-yhtiöön. Uudelle levy-yhtiölle ovat syntyneet tähän mennessä albumit Sudenmorsian (2012), Ingrid (2015) ja joululevy Joulun lauluja (2013). Uusien albumien laulut ovat syntyneet nykyään ah-niin-muodikkailla musiikkileireillä. Erityisesti suomalaisten mieliin ovat olleet Oothan tässä vielä huomenna ja Kuolevainen. Viime vuonna Johanna Kurkelalta julkaistiin uusi tuplakokoelma, joka nimettiin Uneni kaunein – Parhaat. Ainakin kokoelmalevyjen nimien perusteella euroviisukarsinnoissa kilpaillut Olet uneni kaunein on olennainen merkkipaalu Johanna Kurkelan uralla. Tuoreella kokoelmalevyllä on kahdeksan poimintaa Marmoritaivas-albumilta – tällä kertaa Kauniin mielen lisäksi Linnunradan lapset jäi ulkopuolelle.

Oman soolouransa ohella Johanna Kurkela on esiintynyt Auri-triossa ja häntä on työllistänyt muun muassa Raskasta joulua -projektit. Vierailuja eli feattaamisia on ollut esimerkiksi Sonata Arctican, Juha Tapion, Elastisen, Knipin ja Teho Majamäen kanssa. Luonnollisesti Johanna Kurkelan ääntä kuullaan Tuomas Holopaisen soololevyllä Music inspired by the Life and Times of Scrooge (2014). Rapakon takana Yhdysvalloissa syntyi John Two-Hawksin kanssa joulumusiikkia sisältävä kokonaisuus Noel (2015).

Johanna Kurkela on rikastuttanut suomalaista 2000-luvun populaarimusiikin tarjontaa. Hänen varhainen soolotuotantonsa on edustanut ainutlaatuista popmusiikin suuntausta. Hän ei jäljitellyt ketään eikä hänellä ollut jäljittelijöitä. Kukaan toinen varteenotettava poptähti ei kilpaillut hänen kanssaan samassa genressä. Johanna Kurkela on upeasti ylittänyt kaikki mahdolliset tyylilajien rajat. Hänen ensimmäiset albuminsa saattoivat kolahtaa parhaimmin iskelmäyleisöön mutta vuosien saatossa hänen taitoihinsa ovat luottaneet Suomen arvostetuimmat ja kansainvälisesti menestyneimmät rock- ja popsäveltäjät. Harvassa ovat artistit, joiden meriitteihin lukeutuu niin (entisen) Radio Suomen soitetuimpia lauluja kuin esiintymisiä Raskasta joulua -kiertueella. Johanna Kurkelan herkkä ja haavoittuvainen tulkintatapa taipuu monenlaiseen musiikkiin – olkoonkin, että joidenkin kyynisimpien sielujen mukaan Johanna Kurkela sortuu liialliseen laskelmoituun söpösteltyyn. Vaikka Johanna Kurkela nousikin suosionsa huipulle vuonna 2010 Rakkauslaulun ja Hyvästi, Dolores Haze -albumin ansiosta, hänen tähtensä oli alkanut loistaa kolme vuotta aikaisemmin ilmestyneen Marmoritaivas-kultalevyn myötä. Euroviisukarsintoihin osallistuminen merkitsi lähtölaukausta hänen läpimurrolleen. Siitä huolimatta, ettei hänen kilpailulaulunsa Olet uneni kaunein yltänyt kärkisijoille, onnistunut kolmeminuuttinen televisioesiintyminen liki miljoonayleisölle nosti hänet suuren yleisön tietoisuuteen.

Lähteet

Journalistinen aineisto:

Selvis-lehti 4/2005: Jani Uhlenius, Miksi asialinja ei myy? (Verkkolinkki)

Iltalehti 3.10.2007: Inka Nurmisto, Minusta tuli vahingossa laulaja. (Verkkolinkki)

Kaleva 26.10.2007: Anne Helaakoski, Hitit syntyvät tohtorismiehen kynästä. Oululainen Heikki Kerkelä laatii työmarkkinaselvitystä ja kirjoittaa laululyriikkaa.

Soundi.fi 22.12.2007: Artistien (mm. Nightwish, Lovex) vuoden kohokohdat, osa 3.

Ilta-Sanomat 14.3.2011: Johanna Kurkelan tie pystymetsästä listakärkeen.

Apu 38/2015: Liisa Talvitie, Johanna Kurkela: Äärilaitoja. (Verkkolinkki)

Verkkolähteet:

Kauriinsilmat.webs.com: Tomi Aholaisen haastattelu 13.11.2009.

Viisukuppila: Johanna Kurkelalta uusi levy.

Listasijoitukset on tarkistettu Timo Pennasen sivustolta Sisältää hitin – Suomen listalevyt ja Musiikkituottajien sivulta.

Vilkaisepas blogistani myös

Voittiko oikea viisu? – Suomen euroviisukarsinnat 2000–2009

Annika Eklund – Rakkausseikkailu 2007 (Warner Music Finland, 2007)