Laura Voutilaisen lyhyt oppimäärä

Tänään illalla Vain elämää -musiikki-iloittelussa on luvassa Laura Voutilaisen päivän ensimmäinen jakso. Kuten Finnhitsaaja-blogin konventioihin kuuluu, aina kun tässä mainiossa televisio-ohjelmassa on vuorossa finnhits- tai iskelmämielessä kiinnostavan artistin jakso, julkaistaan hänen tuotantoonsa keskittyvä kirjoitus tietoiskuineen ja Spotify-soittolistoineen. Laura Voutilaisen jaksojen kunniaksi kokosin 11 anekdoottikokonaisuutta hänen ansiokkaan ja monipuolisen uransa varrelta.

Lauran jaksoihin voi valmistautua myös kuuntelemalla hänen tuotantonsa olennaisimmat virstanpylväät kokoamaltani Spotify-soittolistalta. Kahden tunnin soittolistaan on koottu 33 levytystä aina ensilevyn menestyksistä uusimpiin radiohitteihin.

1990-luvun iskelmäbuumin uusi komeetta

1990-luvun alkupuoliskolla suomalaisella iskelmämusiikilla meni lujaa. 1980-luvun iskelmän kriisin vuodet olivat jääneet taakse ja iskelmä oli levy-yhtiöille jälleen tuottoisa bisnes. Arja Korisevan, Joel Hallikaisen, Anna Hanskin, Katri Helenan ja Kirkan albumit myivät satojatuhansia. Loppuvuodesta 1993 kotimaisen iskelmän tähtitaivaalle nousi komeetan lailla uusi kansansuosikki. 18-vuotias Laura Voutilainen oli solminut sopimuksen ohjelmatoimisto Uniartistin ja levy-yhtiö Unirecordsin kanssa. Hänen managerinsa Hannele Laurila alkoi määrätietoisesti tehdä uudesta lupaavasta löydöstään tähteä. Laura Voutilaisen loppuvuodesta 1993 julkaistu toinen singlejulkaisu Kerran osui kultasuoneen, sillä Suomen iskelmännälkäinen kansa rakastui kappaleeseen ja siitä tuli yksi radiokanavien soitetuimpia kappaleita.

Laura Voutilaisen esikoisalbumi julkaistiin tammikuussa 1994. Unirecordsilla oli läheiset suhteet bosnialaisiin lauluntekijöihin ja Lauran albumin levytyskappaleet koottiin pääosin bosnialaisyhtyeen Hari Mata Hari (muistetaan kansainvälisesti parhaiten vuoden 2006 Euroviisuista) lauluista, joihin Turkka Mali kynäili suomenkieliset sanoitukset. Suomalaisiin slaavilaisiskelmät upposivat kuin veitsi sulaan voihin. Laura Voutilaisen esikoisalbumi oli suurmenestys, jota myytiin huikeat 116 000 äänitettä, ylivoimaisesti eniten vuonna 1994 ilmestyneistä kotimaisista albumeista. Vaikka albumin tuotannosta vastasi Unirecords, 1990-luvun alkupuoliskolla Unirecordsin tuottamat albumit julkaisi Fazer. Unirecordsin täysin itsenäinen toiminta levy-yhtiönä alkoi vasta vuonna 1995. Uusi huikeaan menestykseen yltänyt iskelmätulokas palkittiin vuonna 1994 vuoden naissolistin Emma-palkinnolla.

Oikeustoimia

Laura Voutilaisen sopimus managerinsa Hannele Laurilan kanssa oli ainutlaatuinen suomalaisen viihdebisneksen historiassa. Laurila solmi Voutilaisen kanssa uudenlaisen amerikkalaismallisen sopimuksen, jossa artisti ei perinteiseen tapaan ollut managerin toimeksiantaja, vaan artisti oli managerin "muovaamaa omaisuutta". Sopimus oli muutenkin poikkeuksellinen Suomen oloissa, sillä sen voimassaoloaika oli peräti kymmenen vuotta ja se sisälsi monenlaisia artistin yksityiselämäänkin liittyviä ehtoja. Syksyllä 1994 Laura Voutilainen irtisanoi kohtuuttomana pitämänsä sopimuksen, jonka oli mennyt nuoruuden hölmöyksissään allekirjoittamaan. Asia eteni oikeuteen, sillä Laurila syytti Voutilaista sopimusrikkomuksesta ja vaati peräti neljän miljoonan markan korvaukset. Laurilan mielestä Laura Voutilainen artistina oli pitkälti Laurilan lanseeraama ja suunnittelema "tuote". Lopulta Kouvolan hovioikeus päätti asian Voutilaisen eduksi. Laura Voutilaisen oikeustapaus ei ollut suinkaan ensimmäinen laatuaan kotimaisen kevyen musiikin historiassa, mutta se oli ensimmäinen, jota puitiin oikeudessa näin laajasti ja joka sai paljon julkisuutta ylittäessään valtakunnallisen uutiskynnyksen.

Yhteistyö jatkuu Fazerin kanssa

Laura Voutilaisen esikoisalbumin ilmestymisen aikoihin monet olivat kiinnittäneet huomiota 18-vuotiaan nuoren artistin poikkeuksellisen pikkuvanhaan imagoon. Myös levytyskappaleita ja laulutapaa luonnehdittiin hivenen vanhahtaviksi. Uniartistin sopimuksen kariuduttua Laura Voutilaisen imagoa pyrittiinkin modernisoimaan ja ajanmukaistamaan. Levyrintamalla yhteistyö jatkui esikoisalbumin julkaisseen Fazerin kanssa. Laura Voutilaisen toisen albumin tuottajana hääräsi Kassu Halonen, joka lukeutui tuohon aikaan Suomen menestyneimpien iskelmätuottajien joukkoon, sillä hän oli vastannut muun muassa Kirkan ja Jari Sillanpään huikeisiin levymyyntilukuihin yltäneistä menestysalbumeista. Voutilaisen toinen albumi Kaksi karttaa ilmestyi elokuussa 1996. Albumi myi 50 000 äänitettä eli platinaa. Levyltä radiohiteiksi ylsivät Kesäsade, Prinsessa ja Teethän sen. Vuonna 1996 Laura saavutti toistamiseen vuoden naissolistin tunnustuksen Emma-gaalassa.

Estraditaiteilija

Syksyllä 1996 Laura Voutilainen järjesti ensimmäisen konserttikiertueensa Kaksi karttaa. Konserttisalikiertueilla suomalaiset saivat huomata, että Laura Voutilainen ei ollutkaan suinkaan pelkästään mikään tavanomainen iskelmätanssittaja. Suurella lavalla hänestä kuoriutuu kovan luokan estraditaiteilija, jonka värikkäät show't hipovat kansainvälistä tasoa. Näyttävillä konserttikiertueillaan Voutilainen on päässyt näyttämään monipuolisuutensa. Vaikka albumeillaan hän tulkitsee iskelmämusiikkia, konserttikiertueilla Laura esittää laajan repertuaarin kansainvälisiä ikivihreitä vauhdikkaista show-numeroista riipaiseviin power balladeihin. Voutilainen opittiin tuntemaan räväkkänä viihdyttäjänä, joka ei kaihda riskejä esiintymisissään ja kappalevalinnoissaan. Ensimmäistä Kaksi karttaa -kiertuetta seurasivat muun muassa Lumikuningatar-joulukiertue sekä 80-luvun henkeä sykkivä Laura WOU -kiertue diskopalloineen. Konserteissa visuaalista ilotulitusta tarjosi artistin itsensä lisäksi arvostettu lahtelainen Hot Club Dance Company -tanssiryhmä. 2000-luvun puolella Laura nähtiin revyytähtenä Helsingin Grand Casinolla Let's go Casino ja Diva Dive -produktioissa.

Laura Voutilainen on esiintynyt myös musikaalitähtenä muun muassa Uudessa Iloisessa Teatterissa. Teatterin puolella hänen merkittävin saavutuksena lienee pääosan näytteleminen Lahden kaupunginteatterissa musikaalissa Yön sisar, jonka käsikirjoitusta hän oli itse ideoimassa. Voutilainen on toiminut myös ääninäyttelijänä Disneyn ja DreamWorksin animaatioelokuvissa (muun muassa Herkules ja Madagascar-sarja).

Pari piirua nuorekkaampaan suuntaan

Vuonna 1997 julkaistiin Laura Voutilaisen joulualbumi Lumikuningatar. Kolmas varsinainen pitkäsoitto Etelän yössä näki päivänvalonsa lokakuussa 1998. Tuottajaksi saapui tällä kertaa tarttuvien iskelmämelodioiden mestari Veikko Samuli, jonka kädenjälki on kuulunut lukuisten suomalaisten iskelmälegendojen levytyksissä. Etelän yössä -albumilla Laura Voutilaisen imagoa pyrittiin jälleen muokkaamaan hieman nuorekkaammaksi ja räväkämmäksi. Albumilla nuorekkaampaa soundia kuullaan esimerkiksi Antti Kleemolan säveltämässä popahtavassa tanssibiisissä Kone kuumenee. Monien mielestä albumin parhaimmistoa edustavat kuitenkin sen balladit: erityisesti Eeva Kiviharjun säveltämä Vuoksi sun sekä Ennen sua, joka on suomenkielinen versio saman vuoden Kroatian viidenneksi sijoittuneesta Euroviisuista Neka mi ne svane. Etelän yössä -albumista Voutilainen vastaanotti jälleen kultalevyn.

Laura ilman Voutilaista

Laura Voutilaisen ura alkoi 18-vuotiaana pikkuvanhana iskelmälaulajattarena, joka tulkitsi kaihoisia slaavilaisia iskelmiä. Debyyttialbumin jälkeen Lauran imagoa pyrittiin määrätietoisesti nuorentamaan. 2000-luvun alkaessa tapahtui uran mullistavin imagonmuutos. Hiukset lähtivät ja Laura tiputti Voutilaisen pois esiintyjänimestään. Tanssilavoja kiertävä iskelmälaulaja Laura Voutilainen oli historiaa. Nyt hän oli energinen Laura, joka alkoi esittää aikaisempaa modernimpaa pop-musiikkia. Uusi tyyli lanseerattiin albumilla Puolet sun auringosta, joka julkaistiin syksyllä 2001. Siinä missä aikaisemmilla albumeilla lauluja olivat säveltäneet vanhan liiton iskelmämiehet Kassu Halonen ja Veikko Samuli, uudella albumilla musiikista vastasivat uuden sukupolven nimet: Jiri Nikkinen, Maki Kolehmainen, Leri Leskinen ja Mika Toivanen. Kesällä 2001 albumilta julkaistu ensimmäinen maistiainen Neonvalot oli jo herättänyt kohtuullisesti huomiota, mutta albumin suurimmaksi hitiksi osoittautui ehdottomasti Toivasen säveltämä ja Nikkisen sanoittama En mielestäin sua saa.

Euroviisukevät

Tammikuussa 2002 Laura osallistui Suomen euroviisukarsintoihin. Suomi oli Euroviisuissa ainoana maana joutunut vuodesta 1994 lähtien viettämään joka toisen vuoden jäähyllä. Vuonna 2002 Yleisradio yritti kaikkensa, jotta Suomen viisutahti saataisiin käännettyä jokavuotiseksi. Euroviisukarsintojen esiraati pyrki valikoimaan loppukilpailuun 12 mahdollisimman kansainväliseltä kuulostavaa sävellystä ja niille nimekkäitä esiintyjiä. Lauran lisäksi karsinnoissa kilpailivat muun muassa Ressu Redford, Aika(kone) ja Johanna Siekkinen. Laura sai esitettäväkseen Maki Kolehmaisen sävellyksen Addicted to you. Laura hätkähdytti karsinnoissa häpeilemättömällä esityksellä ja rohkealla esiintymisasulla. Addicted to you oli sekä alueraatien että puhelinäänestäjien ylivoimainen suosikki, joten Laura äänestettiin Suomen edustajaksi Tallinnassa järjestettäviin Eurovision laulukilpailuihin. Nuorekas – tosin 1970-luvun diskohenkeä sykkivä – englanninkielinen pop-kappale sopi Lauran uuteen imagoon, ja viisua soitettiin sellaisilla radiokanavilla, jotka eivät perinteisesti olleet soittaneet Voutilaisen musiikkia. Addicted to you julkaistiin Puolet sun auringosta -albumin uudella euroviisupainoksella. Viisukevään aikana Puolet sun auringosta myi kultalevyyn oikeuttavan määrän.

Suomen menevä viisukappale Addicted to you sai positiivisen vastaanoton. Pitkästä aikaa Suomen kappale kuulosti vähintään yhtä hyvältä kuin muidenkin maiden ehdokkaat ja kerrankin Suomella oli edustaja, joka erottui kulisseista. Valitettavasti Tallinnan Euroviisut päätyivät Suomen osalta valtaisaan pettymykseen. Addicted to you keräsi vain vaivaiset 24 pistettä, jotka oikeuttivat vaatimattomaan 20. sijaan. Suomella oli jälleen välivuosi edessä. Suomessa Lauran viisutappio otettiin vastaan raskaasti ja esimerkiksi iltapäivälehdissä väläyteltiin koko kilpailusta vetäytymistä. Toisaalta monet ovat arvioineet, että Laura alisuoriutui viisulavalla pahasti eikä päässyt näyttämään parasta osaamistaan. Myös kansainvälisen loppukilpailun esiintymisasua ja tyyliä kritisoitiin enemmän tai vähemmän suorasukaisilla ilmauksilla.

Etsikkoaikaa

Vuonna 2003 Laura halusi jälleen valmistaa uudenlaisen albumikokonaisuuden. Nyt hän halusi levyttää henkilökohtaisempia lauluja ja syvällisempiä sanoituksia. Syksyllä 2003 ilmestyi albumi Päiväkirja, jossa Laura debytoi lauluntekijänä, sillä hän oli ollut itse sanoittamassa levyn kappaleita. Älppärin lauluissa hän peilasi henkilökohtaisia ajatuksiaan ja tuntojaan. Päiväkirja oli Lauralle itselleen tärkeä kokonaisuus, mutta valitettavasti suuri yleisö jäi kylmäksi. Päiväkirja menestyi huomattavasti heikommin kuin Lauran aikaisemmat albumit.

Vuosituhannen vaihteessa suomalainen levybisnes oli ajoittain todella raakaa peliä. Lauran levy-yhtiö Fazer oli myyty jo 1990-luvulla kansainväliselle Warner-konsernille. Warnerin myötä levy-yhtiön julkaisupolitiikassa tapahtui suuria muutoksia. Muun muassa iskelmätuotanto rajattiin murto-osaan entisestä ja vain kaupallisesti kaikkein menestyneimmät artistit saivat pysyä levy-yhtiön listoilla. Päitä alkoi pudota ja konkareidenkin levytyssopimuksia sanottiin irti. Päiväkirja-albumin vaatimaton kaupallinen menestys johti lopulta siihen, että Lauran ja Warnerin yhteistyö päättyi.

Seuraava albumi oli tarkoitus tehdä entistä omaehtoisemmin. Sanoittamisen lisäksi Laura alkoi säveltää itse lauluja. Keväällä 2005 julkaistun Tässä hetkessä -albumin julkaisi Bonnier Amigo -levy-yhtiö. Omien laulujen lisäksi Laura coveroi muun muassa Pave Maijasen Pidä huolta -ikivihreän, josta tuli Lauran versiomana alkuperäistä huomattavasti vakavamielisempi kappale.

Paluu iskelmään ja takaisin Voutilaiseksi... ja huipulle

Tässä hetkessä -albumin (2005) jälkeen alkoi Lauran yhteistyö Maki Kolehmaisen ja Helsinki Music Company -levy-yhtiön kanssa. Koska kaksi edellistä albumia eivät olleet menestyneet toivotulla tavalla, Lauran uralla päätettiin palata perinteisempään tyyliin. Laura otti jälleen Voutilaisen takaisin esiintyjänimeensä. Lisäksi artisti mainosti, että seuraava albumi tulisi olemaan "myönnytys hänen iskelmäyleisölleen". Maki Kolehmainen oli tehnyt yhteistyötä Suomessa asuvan venäläisen lauluntekijän Viktor Drobyshin kanssa. Drobysh oli säveltänyt muun muassa venäläiselle pop-tähdelle Valerijalle meneviä pop-iskelmiä. Kolehmainen päätti hyödyntää Venäjä-suhteitaan ja tarjosi Lauran levytettäväksi kappaleita, jotka olivat jo menestyneet Venäjän markkinoilla.

Keväällä 2007 radiokanavat alkoivat soittaa Lauran uutta levytystä Rakkautta ei piiloon saa, josta artisti sai pitkästä aikaa itselleen merkittävän iskelmähitin. Huhti- ja toukokuun vaihteessa 2007 kauppojen hyllyille ilmestyi albumi Kosketa mua, joka osoittautui menestykseksi. Albumi viihtyi Suomen albumilistalla peräti 23 viikkoa sijoittuen parhaimmillaan kuudenneksi, mikä oli tuohon aikaan iskelmälevylle hieno saavutus. Kosketa mua -albumi nosti Laura Voutilaisen jälleen kultalevysarjaan ja iskelmälaulajiemme eturiviin.

Rakkautta ei piiloon saa ei ollut suinkaan ainoa Kosketa mua -albumin hitti, sillä myös kappaleet Timanttinen tähti ja Vaarallinen yllätys nousivat radioiden soittolistoille. Alkuvuodesta 2007 Laura osallistui toistamiseen Suomen euroviisukarsintoihin Kolehmaisen sävellyksillä Take a chance ja Kosketa mua. Vaikka groovahtava Take a chance äänestettiin viisukarsintojen finaaliin, italialaistyyppinen balladi Kosketa mua osoittautui kuitenkin kilpailun jälkeen suuremmaksi menestykseksi.

Venäjä-trilogia

Kosketa mua -albumin menestyksen inspiroimana Lauran levytysrepertuaaria pyrittiin jatkamaan samanlaisella linjalla. Syksyllä 2008 ilmestynyt albumi Palaa debytoi hienosti Suomen albumilistalla neljäntenä ja nousi viikkoa myöhemmin vielä pykälää ylemmäs kolmanneksi. Albumin laulu Monta monta oli usean viikon ajan Iskelmä-radiokanavan listan ykkössijalla. Laura Voutilainen oli jälleen yksi Suomen suosituimpia iskelmälaulajia.

Syksyllä 2009 julkaistiin albumi Sydänjää, jossa jatkettiin kahden edellisen albumin menestysreseptillä. Erityisesti albumin erinomaisen raflaava aloitusraita Salamataivas oli iskelmäkansan mieleen. Helsinki Records Company sulautui näinä vuosina osaksi Warneria, joten Laura Voutilainen pääsi levy-yhtiöfuusion kautta jälleen takaisin vanhaan levy-yhtiöönsä. Warner on julkaissut Lauralta useita kokoelmajulkaisuja: Lauran päiväkirja vuonna 2006, Suurimmat hitit vuonna 2010 ja 20 suosikkia – Kerran vuonna 2013.

Iskelmämusiikin konvergenssi

Vuonna 2010 Laura Voutilainen voitti Iskelmä-Finlandia -palkinnon. Venäjä-trilogian jälkeen Laura Voutilainen halusi jälleen tehdä uudenlaisen aluevalloituksen urallaan. Syksyllä 2011 Islannissa valmistunut tunnelmallinen Ihmeitä-albumi merkitsi siirtymistä kohti omaperäisempää musiikkia ja voimakkaampaa tekstimaailmaa: albumin lauluntekijöinä hääräsivät muun muassa Timo Kiiskinen, Markus Koskinen, Tuure Kilpeläinen ja Esa Kaartamo.

2010-luvulla musiikkityylien raja-aidat ovat kaatuneet. Rokkarit ja popparit kynäilevät lauluja iskelmätähdille. Moderni iskelmämusiikki ottaa entistä enemmän vaikutteita katu-uskottavasta pop-musiikista. Iskelmään keskittyneet radiokanavat soittavat nykyään vaivattomasti esimerkiksi Cheekiä ja Haloo Helsinkiä, kun taas vastaavasti Jari Sillanpään ja Laura Voutilaisen uudet kappaleet soivat sellaisilla radiokanavilla, jotka eivät olisi vielä kymmenisen vuotta sitten voineet kuvitellakaan soittavansa heidän tuotantoaan. Laura Voutilaisen viimeisimmät radiohitit ovat pop-kappaleita, jotka eivät erotu merkittävästi uuden sukupolven trendikkäiden poppareiden esittämästä musiikkigenrestä. Uusimmissa hiteissä on kuultavissa vaikutteita jopa nykyään niin trendikkäästä EDM-tyylistä. Viimeisimmän albumin KokoNainen julkaisi Universal vuonna 2013. Huomenna perjantaina 2. kesäkuuta Kaiku Recordings julkaisee Lauran 13. albumin Miks ei. Singlejulkaisut Olet mulle enemmän, Miks ei ja Mä en kestä ovat saaneet positiivisen vastaanoton ja suuret kuuntelijaluvut Spotifyssa.

Laura Voutilainen on kuitenkin osoittanut, että hänellä voisi olla lahjoja esittää vaativampaakin musiikkia kuin nykyaikaisia radiopop-standardeja. Keväällä 2015 Tähdet tähdet -televisio-ohjelmassa Laura Voutilainen pääsi jälleen näyttämään Suomen kansalle häkellyttävän monipuolisuutensa. Voutilainen esitti suvereenisti musiikkityylejä rapmusiikista elegantteihin balladeihin. Tuomarit antoivat ylistävää palautetta, kun Voutilainen revitteli antaumuksella I surrender -klassikkoa ja ryyditti Sin Wagon -kantrivetoa huikealla koreografialla tanssiryhmänsä kanssa. Rap-jaksossa Voutilainen upotti Sini Sabotagen suohon esittäessään duettona hänen kanssaan hittikappalettaan Levikset repee. Voutilainen ylsi Tähdet tähdet -sarjan toisen tuotantokauden finaaliin Waltteri Torikan kanssa. Tänä keväänä Lauran Vain elämää -vedoista Forever yoursia on kehuttu yhdeksi koko ohjelmasarjan historian parhaimmaksi tulkinnaksi. Ennen Tähdet tähdet -osallistumistaan Laura Voutilainen nähtiin Idols-tuomarina, joten television musiikkiohjelmat ovat tulleet tutuiksi 2010-luvulla.

Laura Voutilainen on jo lähes neljännesvuosisadan ajan kuulunut suomalaisten viihdyttäjien ehdottomaan eturiviin. Hänen varhaiset hittinsä luokitellaan jo iskelmämusiikin ikivihreiksi klassikoiksi. Onnistuneilla levytysvalinnoilla Laura Voutilainen on varmistanut, ettei hän jäänyt ainoastaan yhden aikakauden tähdenlennoksi. Monipuolisena estradiesiintyjänä hän on päässyt näyttämään osaamistaan perinteisten iskelmäraamien ulkopuolella. Voutilainen ei ole koskaan kaihtanut ottaa riskejä ja kokeilla uusia tyylejä. Laura Voutilaisen suorasukainen ja räväkkä tyyli on ajoittain herättänyt mielipiteitä puolesta ja vastaan, mutta artisti on itse todennut, ettei missään nimessä haluaisi tulla muistetuksi keskinkertaisena ja neutraalina kädenlämpöisenä persoonana. Laura Voutilaisen kohdalla voidaan eittämättä puhua kansainvälisetkin kriteerit täyttävästä musiikin ja viihteen monitoimitaiteilijattaresta.

Soittolista

Kahden tunnin Spotify-soittolistalle on koottu Laura Voutilaisen lähes 25 vuotta kestäneen uran olennaisimmat merkkipaalut kronologisessa järjestyksessä alkuvaiheiden slaavilaisista iskelmistä tuoreimpiin radiohitteihin.