Suomidiskotärpit # 1

Kesällä 2016 Finnhitsaaja-blogin teemana on suomidisko. Suomidiskotärpit-juttusarjassa pengotaan arkistojen aarteita ja esitellään muutamia diskoaikakauden helmiä ja kulttiklassikoita. Levytyksistä on tarjolla Spotify-linkki ja/tai Youtube-video.

Suomidiskotärpit-sarjan ensimmäisessä osassa esitellään vuosina 1975–1980 levytettyjä kansainvälisten diskohittien suomenkielisiä käännöksiä. Tarkoituksena ei ole esitellä tuttuakin tutumpia kappaleita tai kaikkein kuluneimpia ikivihreitä. Aikakauden levytyksistä kuulee osuvasti, kuinka diskosoundit integroituivat väkevästi osaksi suomalaisen pop-musiikin levytysteollisuutta.

Markku Aro – En näkemiin sanoa voi

- Never can say goodbye - C. Davis, suom. san. Vexi Salmi, sov. Antti Hyvärinen ℗ 1975 Finnlevy

Diskomusiikin on katsottu rantautuneen Suomeen viimeistään vuonna 1974, kun maailmalla villinneistä jättihiteistä Rock your baby ja Kung Fu fighting levytettiin suomenkieliset versiot. Ajan hengen mukaisesti kaikista suurhiteistä tehtiin suomenkieliset käännökset, ja kun diskomusiikki alkoi 70-luvun puolivälissä yleistyä, monen suomalaisen pop-tähden albumeille alkoi päätyä diskopoljentoista musiikkia.

Gloria Gaynor saavutti 70-luvun puolivälissä läpimurtonsa, kun hän alkoi levyttää diskomusiikkia. Hän oli ensimmäisiä artisteja maailmassa, jotka saatettiin kategorisoida diskoartistiksi. Gaynorin läpimurtohitti oli hänen versionsa Jackson 5:n alun perin tunnetuksi tekemästä laulusta Never can say goodbye. Gaynorin levytys menestyi hienosti myös Suomen listoilla. Suomenkielisen version sai levytettäväkseen Markku Aro, jonka vuonna 1975 ilmestynyt albumi Katso luontoa ja huomaa sisältää jo huomattavasti enemmän diskosoundia kuin tämän aikansa pop-idolin aikaisemmat albumit. Älppäri sisältää myös toisen Gaynor-hitin Pois sun vien (diskoversio Motown-hitistä Reach out I'll be there) sekä diskoklassikon Ainoain oot sä vain (Barry Whiten legendaarinen You're the first, the last, my everything).

Laulun sanoituksessa Vexi Salmi on kirjoittanut jo 30 vuotta ennen Juha Tapiota, kuinka "niin kuin kaksi puuta oomme juurtuneet yhteen lomittain".

Anita Hirvonen – Lady Bump

S. Levay - S. Prager, suom. san. Chrisse Johansson, sov. Jörgen Petersen ℗ 1976 Satsanga

1970-luvun puolivälissä kuumin muotitanssi oli Bump. Sitä ilmeisesti yritettiin tavoitella myös Suomen vuoden 1976 euroviisuedustussävelmässä Pump pump. Itävaltainen Penny McLean oli esiintynyt keskieurooppalaisessa Silver Convention -triossa, joka oli noussut Yhdysvaltojen listaykköseksi hitillään Fly Robin, fly. McLeanin ensimmäinen soolomenestys oli loppuvuodesta 1975 levytetty Lady Bump, joka myi maailmanlaajuisesti miljoonia ja menestyi myös Suomen singlelistalla nousten parhaimmillaan seitsemänneksi. Vaikka laulu oli erittäin suosittu, sen suomenkielinen versio jäi hämmästyttävän vähälle huomiolle. Sen levyttivät sekä Koivistolaiset että Anita Hirvonen – 60-luvulla seksikkäällä imagollaan kohuakin herättänyt artisti, joka teki näihin aikoihin paluuta levytysstudioihin. Suomidiskon ystävät ovat sittemmin ottaneet Anitan version omakseen. Camp-mittari värähtää tämän kohdalla jo melko korkeisiin lukemiin.

Vicky Rosti – Disco Dan

Van McCoy, suom. san. Jukka Virtanen, sov. Veikko Samuli ℗ 1976 Finndisc

Lady Bumpin esittäneen Penny McLeanin hitti oli 1-2-3-4 Fire!, jonka Vicky Rosti levytti suomeksi vuonna 1976 ilmestyneelle toiselle albumilleen 1-2-3-4 Tulta!. Levy myi timanttilevyyn oikeuttavat huikeat 50 000 äänitettä. Ja näin päästään aasinsillan kautta Vickyn menestysalbumiin, jossa kuultiin jo hyvinkin diskoisia soundeja. Älppäri sisältää muun muassa Gloria Gaynorin biisin Casanova Brown (Sun mä aina oon) sekä Tina Charlesin jättihitin I love to love (Saisinpa vain). Albumin vähemmän tunnettuihin levytyksiin kuuluu Disco Dan, joka on alun perin floridalaisen Faith, Hope and Charity -yhtyeen levytys. Veikko Samulin mahtipontisessa sovituksessa ei säästetä puhaltimissa eikä jousissa. Diskosoundi oli vuonna 1976 ainakin tämän levytyksen perusteella jo vahvasti rantautunut osaksi Suomessa tuotettua pop-musiikkia. Sanoituksessakin ylistetään kuinka diskoteekissa on parhaat bileet. Jukka Virtasen sanoitus on muutenkin ollut ajan hermoilla: "ei hän sorru humppiin / kutsuu kaikki bumppiin!"

Taiska – Sä vain tiedät mistä aloittaa

- Don't let me be misunderstood - B. Benjamin - S. Marcus - G. Caldwell, suom. san. Pertti Reponen, sov. Jori Sivonen ℗ 1978 Finnlevy

Yksi diskokauden ominaispiirteitä oli vanhojen ikivihreiden modernisointi diskoasuun. Tässä kunnostautui erityisesti keskieurooppalainen yhtye Santa Esmeralda, joka tuunasi uuteen uskoon muun muassa 60-luvun ikivihreän Don't let me be misundestood. Monet muistavat laulun erityisesti Animals-yhtyeen versioimana (1965). Lasse Mårtenson sanoitti laulun ensimmäisen suomenkielisen käännöksen Et kai ymmärrä minua väärin. Myöhemmin Pertti Reponen kynäili lauluun toisen sanoituksen Sä vain yksin tiedät mistä aloittaa, jonka Kirka levytti vuonna 1970. Santa Esmeraldan version suosion myötä myös laulun diskoversiosta haluttiin tehdä suomenkielinen vastine. Niinpä Taiskan toisella albumilla kuullaan yli seitsemän minuuttia(!) pitkä tiukka diskoversio tästä ikivihreästä Pertsa Reposen vanhaa tekstiä hyödyntäen. Eini levytti laulusta version comeback-albumilleen Mä jään (2011), mutta sen pituus on vain reilut neljä minuuttia.

Marion – Syy täysikuun

- I dig you - R. Fitoussi - R. Dassin, suom. san. Chrisse Johansson, sov. Antti Hyvärinen ℗ 1977 EMI Finland

Vuosien 1973 ja 1974 suurimpia ilmiöitä oli Demis Roussos, joka (v)ihastutti legendaarisilla hiteillään Forever and ever ja My only fascination. 70-luvun puolivälissä Roussos nautti ilmiömäistä menestystä ympäri Eurooppaa. Vuosikymmenen jälkipuoliskolla Roussoskin joutui tekemään tuttavuutta diskosoundien kanssa. Vuonna 1977 julkaistiin albumi Demis Roussos Magic, jossa soi aikaisempia levytyksiä modernimmat soundit. Albumi sisälsi muun muassa laulun I dig you, joka on alun perin kreikkalaisen Odyssey-yhtyeen levytys Who. I dig you päätyi Suomessa Marionin levytettäväksi. "You" kuulostaa onomatopoeettisesti melkein samalta kuin "kuu", joten suomenkielisessä versiossa lauletaan "syy täysikuu-uu-uu-uu-uu-uu-uu-uun". Levytys on yksi ensimmäisiä Suomessa tehtyjä valtavirran pop-levytyksiä, joissa soi syntetisaattoriäänillä luotuja "erikoisefektejä". Sovituksessa Antti Hyvärisen soittama sähköpiano ja Kari Kuusamon syntetisaattori soivat saumattomasti yhdessä 12-henkisen jousiston kanssa. Syy täysikuun julkaistiin Syksyn sävelen voittokappaleen Rakkaus on hellyyttä -singlen b-puolella. Single nousi listalla viidenneksi, mutta listamenestykseen taisi ratkaisevasti vaikuttaa tunnetumpi a-puolen kappale.

Katri Helena – Voitko rakastaa

- All we need is love - R. Danova - P. Yellowstone, suom. san. Pertti Reponen, sov. Veikko Samuli ℗ 1978 Scandia

The Beatles lauloi vuonna 1967 All you need is love. Kymmenisen vuotta myöhemmin skottilainen diskotähti Kelly Marie sai levytettäväkseen miltei samanlaisen sanoman sisältävän tarttuvan laulun All we need is love. Vaikka alkuperäinen levytys jäi sangen tuntemattomaksi, suomalaiset levymogulit löysivät laulun Katri Helenan levytysrepertuaariin. Hittipotentiaalia erittäin mukaansatempaavassa laulussa oli: kertosäkeistössä on helppo laulaa mukana, diskoviulut soivat taustalla vastustamattomasti, sovitus kasvaa laulun edetessä oikeaoppisesti ja kaiken kruunaavat vielä lopun välitaputukset. Levytys on oivaltava näyte siitä, kuinka diskopoljentoiset laulut ja sovitukset alkoivat 70-luvun viimeisinä vuosina nousta kiistattomasti osaksi suomalaisen pop-iskelmätuotannon valtavirtaa.

Paula Koivuniemi – Disco Cha-Cha

Maxy Wilson - Ramon Smith, suom. san. Pertti Reponen, sov. Jori Sivonen ℗ 1978 PSO

CAMP-VAROITUS! PSO julkaisi alkuvuodesta 1978 Timo Lindströmin tuottaman kokoelman Disco Shock!, jossa eri esittäjät tulkitsivat ajan hermoilla olevaa trendikästä musiikkia. Kokoelmalle päätyi tiedettävästi vain yhden singlen julkaisseen keskieurooppalaisen musiikkiprojektin Big Joken (kuvaava nimi, toim. huom.) levytys Disco Cha-Cha, joka annettiin Paula Koivuniemen levytettäväksi. Show'n meinaa kuitenkin varastaa taustalla oleva miesääni "yeah!", "oijoi" ja "sexy" -huokauksineen. Raita julkaistiin myös Paulan Lady Sentimental -albumilla, mutta en tiedä oliko laulu joidenkin mielestä jo vähän liikaakin, koska se karsittiin albumin CD-painokselta pois. "Cha-cha-cha uu-uuh!"

Lea Laven – Se on siten niin

- If I could I would - Jürgen Marcus - Ralf Nowy, suom. san. Chrisse Johansson, sov. Jori Sivonen ℗ 1979 CBS Records

Laitetaanpas nyt jokaiselta Leidiltä diskonäyte. Suomalaisen käännöskappaleiden kulttuurin ainutlaatuisuutta kuvastaa oivaltavasti, kuinka maailman äänitemarkkinoilta löydettiin levytettäväksi lukuisia lauluja, jotka olivat omissa kotimaissaan täysin tuntemattomia. Tämän levytyksen takana on saksalainen Jürgen Marcus, joka edusti Luxemburgia vuoden 1976 Euroviisuissa. 70-luvun jälkipuoliskolla hänen soolouransa oli ajautunut jo ehtoopuolelle, joten hän siirtyi työskentelemään levy-yhtiöön muiden artistien taustavaikuttajaksi ja laulujen säveltäjäksi. If I could I would -sävellyksen esitti projekti The Glaudia Gordon Band, joka ei tiedettävästi levyttänyt kuin vain yhden singlen. Suomalaisilla levytuottajilla oli kuitenkin musiikki- ja äänitemessuilla anturit ylhäällä, ja levytys löydettiin Lea Lavenin tasokkaan Rotunainen-LP:n (1979) toiseksi raidaksi. Voiko iskelmän kertosäkeistö olla enää tarttuvampi? Kultaa myynyt Rotunainen-albumi sisältää muitakin mainioita diskoraitoja, kuten Saat sekä jo selvästi hömpän puolelle kallistuvat Niin tai näin ja Joko taas.

Mirumaru – Haavein

- Darling - R. Soja - F. Dostal, suom. san. Pertti Reponen, sov. Antti Hyvärinen ℗ 1978 Scandia

Baccara-ilmiö villitsi Suomen loppuvuodesta 1977. Joulukuussa Yes sir I can boogie nousi listaykköseksi ja piti listan kärkipaikkaa myös seuraavat kaksi kuukautta. Tammikuussa Baccaran toinen hitti Sorry I'm a lady oli lisäksi singlelistan kolmantena. Maaliskuussa listan kärkisijan valloitti seuraava Baccara-hitti Darling. Niin ikään joulukuussa 1977 Baccaran kokopitkä nousi albumilistan ykköseksi ja se pysyi listan kärjessä neljä kuukautta. Baccaran albumista tuli Suomessa kaikkien aikojen ensimmäinen ulkomainen äänite, joka myi yli 100 000 kappaletta. Baccara-buumi oli melkoinen pohjoiseurooppalainen ilmiö, mutta varsinkin Suomessa sen mittasuhteet nousivat suorastaan ällistyttäviin lukemiin. Baccaran kahden ensimmäisen hitin suomenkieliset versiot ovat osoittautuneet ikivihreiksi, mutta sen sijaan Darlingin härmäläinen vastine on jäänyt tuntemattomammaksi. Sen levytti Mirumaru-trio, jonka muodostivat Päivi Paunu, Titta Jokinen ja Paula Karppanen. Trion alkuperäisenä ideana oli mukailla 1930- ja 40-lukujen amerikkalaisia tyttötrioja. Mirumarun esikoisalbumi vuodelta 1977 sisälsikin suomenkielisiä versioita vanhoista ikivihreistä. Toisella albumillaan vuonna 1978 Mirumaru alkoi kuitenkin esittää myös ajankohtaisempaa musiikkia. Trio ehti julkaista lyhyen historiansa aikana kaksi albumia ja yhteensä 28 levytystä.

Maisa Tammi – Tartu käteen ja tykkää vähän

-Ay, ay sailor - R. Soja - F. Dostal, suom. san. Raul Reiman, sov. Jori Sivonen ℗ 1980 Finnlevy

Baccara-ilmiö ei pitkään kestänyt. Duon toinen albumi Light my fire (1978) nousi vielä Suomessa listoille, mutta kolmas albumi Colours ei enää saavuttanut listamerkintöjä eikä poikinut hittejä. Kyseisen albumin kenties tunnetuin kappale Ay, ay sailor käännettiin kuitenkin suomeksi ja sen sai esitettäväkseen uusi kyky Maisa Tammi, jonka levytysura jäi kuitenkin vain noin puoleenkymmeneen levytykseen.

Kirka – Luulitko kaiken menneen

- Fool if you think it's over - Chris Rea, suom. san. Pertti Reponen, sov. Veikko Samuli ℗ 1979 Finndisc

Otetaanpas välillä tärppejä miesartisteiltakin. Yksi diskomusiikin alalaji oli hieman hidastempoisemmat laulut, joissa oli vaikutteita ja vivahteita soul-balladeista. Kirka oli noussut 1960-luvun jälkipuoliskolla suosioon käännöspopin esittäjänä. 1970-luvun puolivälin lähestyessä Kirka halusi kuitenkin päästä popparin imagostaan eroon ja alkoi levyttää kunnianhimoista soul-musiikkia. Kaupallinen menestys jäi vaatimattomaksi, joten muutaman albumikokeilun jälkeen Kirka palasi kiltisti vanhaan levy-yhtiöönsä ja alkoi jälleen levyttää suomenkielisiä versioita päivän hiteistä. Chris Rea julkaisi ensimmäisen sooloalbuminsa vuonna 1978 ja sen suurimmaksi hitiksi osoittautui Fool (if you think it's over). Chris Rea mielletään rokkariksi, mutta Fool (if you think it's over) on hänen ainoa levytyksensä, jossa hän soittaa kitaran sijaan kosketinsoittimia. Suomenkielistä versiota ei julkaistu millään Kirkan albumilla, vaan levytys julkaistiin alun perin eri esittäjien kokoelmalevyllä Finndisco.

Kirkan singleboksin Kaikki singlet 1967–2007 tietojen mukaan levytystä säesti peräti kaksikymmentä muusikkoa. Vaikka Veikko Samulin laatimassa alkuperäistä versiota tarkasti mukailevassa sovituksessa merkittävä rooli on hänen itsensä soittamassa ja ohjelmoimassa sähköpianossa – mikä henkii jo uudenlaisen syntetisaattorivetoisen diskomusiikin aikakauden alkamista – levytyksessä panostettiin jousi- ja puhallinsoittimiin. Boksin kansivihon toimittaneet Juha Nikulainen ja Pekka Nissilä ovat kirjanneet Veikko Samulin muistikuvan, jonka mukaan "tuottaja Jaakko Salo oli jopa todennut Kirkalle laulusession yhteydessä, että 'nyt vedät muuten kalleimmalle taustalle Suomessa ikinä'!".

Pepe Willberg – Rasvis mä oon

- Grease - Barry Gibb, suom. san. Hector - Pertti Reponen, sov. Markku Johansson ℗ 1979 Finnlevy

1970-luvun lopun diskoaikakauden kenties merkittävin julkkis oli John Travolta, jonka tähdittämät elokuvat Saturday Night Fever (1977) ja Grease (1978) olivat aikansa kassamagneetteja. Frankie Vallin esittämän Grease-elokuvan tunnussävel päätettiin antaa Suomessa Pepe Willbergin levytettäväksi. Kesällä 1979 Pepe oli ollut yksi Danny-show'n Frendit pääesiintyjistä ja show'n käsikirjoituksen teemana olivat ajanmukaiset ilmiöt kuten rasvaletit ja nuorisojengit. Mutta eikö kuulostakin uskottavalta, kun Willberg, levytyshetkellä 33 vuotta, laulaa 50-luvun nuorison kipeistä puberteetti-iän tunteista: "on meidän kasvu niille uhmaavaa / nuo dorkat vanhemmat ei pääse kahleistaan". Pepe Willberg on muutenkin enemmän omimmillaan sofistikoituneemman ja taiteellisemman kevyen musiikin parissa, mutta diskomusiikin aikakaudella hänkin joutui tekemään kompromissiratkaisuja levytysmateriaalinsa suhteen. Jos Mikä fiilis -kokoelmia olisi aikoinaan julkaistu enemmän, tämä olisi ehdottomasti kuulunut mukaan.

Pepe Willberg / Tinni – Lentoon

- Airport - Andy McMaster, suom. san. Hector Pepen versio: sov. Markku Johansson ℗ 1979 Finnlevy Tinnin versio: sov. Reijo Karvonen ℗ 1979 Discophon

Pepe Willbergin eräänlaisena "diskoalbumina" tunnettu Päivä tuskin päättyis kauniimmin -LP vuodelta 1979 sisältää myös suomenkielisen version kolme albumia julkaisseen The Motors -yhtyeen hitistä Airport. Laulun levytti toiselle levy-yhtiölle Timo Kuusisto – taiteilijanimeltään Tinni – joka oli saavuttanut mainetta rockin SM-kilpailusta ja ehti levyttää parisenkymmentä levytystä ennen kuin siirtyi klassisen musiikin estradeille.

   

Fredi – Se outoa on

- Magic fly - Didier Marouani, suom. san. Matti Siitonen, sov. Kalervo Halonen ℗ 1978 Finnlevy

Diskon aikakaudella jotkut artistit ajautuivat oman mukavuusalueensa ulkopuolelle. Fredi oli ollut 1970-luvun alkupuoliskolla Suomen ylivoimaisesti suurin pop-tähti. Hän saavutti suosiota isojen orkesterien säestämillä suuriskelmillä, kuten esimerkiksi Puhu hiljaa rakkaudesta tai Rakkauden sinfonia. Vuonna 1978 – jolloin Fredin suurin menestyskausi oli laantumassa – julkaistiin hämmentävä albumikokonaisuus Tänään, jossa Fredi tekee tuttavuutta aikansa tendenssimusiikin kanssa. Albumin vetonaulana toimi Saturday Night Fever -elokuvasta tuttu Stayin' alive eli suomeksi Elää mä sain. Vuosien saatossa albumin suurimmaksi kulttiklassikoksi on kuitenkin osoittautunut Space-yhtyeen instrumentaalinen elektrodiskohitti Magic fly – laulettuna suomenkielisenä versiona Fredin omin sanoin Se outoa on. Perinteisen Fredi-musiikin ystävät taisivat olla hieman hämmentyneitä tämän albumin satoa kuunnellessaan, mutta suomidiskon (ja campin) ystävät ovat nostaneet Tänään-LP:n arvoon arvaamattomaan.

Silhuetit – Toivelauluja

- Non Stop - Gelso Valli - Gian Zavalloni, suom. san. Raul Reiman, sov. Kalervo Halonen ℗ 1979 Finnlevy

Silhuetit, eli Arto Alaspää, Irina Milan, Martti Metsäketo ja Marianne Nyman, jonka tilalle myöhemmin tuli Paula Erko, nousi vuonna 1977 suosioon levyttämällä italialaisen El Pasadorin pöpihauskan hitin Amada mia, amore mio suomeksi nimellä Jos mulle sydämesi annat. Alkuperäinen levytys oli marraskuussa 1977 noussut jopa Suomen listaykköseksi! El Pasadorin tuotannosta löytyi toinenkin laulu Silhuettien levytettäväksi. Non Stop oli vielä edellistäkin päättömämpi laulu, jonka "sanoituksessa" lähinnä lallatellaan tai toistetaan täysin merkityksettömiä hokemia tai äännähdyksiä. Levytyksen säestys on kuitenkin ehtaa diskoa. Suomessa laulun sanoitukseen keksitiin nerokas ajatus. Raul Reiman kokosi tekstin pelkästään levytettyjen laulujen nimistä. Niinpä Toivelauluja-laulun sanoituksessa kuullaan lukuisia 70-luvun hittibiisien nimiä. Arto Alaspää aloittaa möreällä äänellään: "Jätkän humppa ei mittään, jos mulle sydämeni annat / laula kanssain päin seinää" jne... Mukana on useita hersyvän hauskoja kohtia, joista yksi suosikeistani on ehdottomasti "Nadja, syö lanttuva". Laulussa kuullaan myös legendaarisen Merja Rantamäki megamixin (1991) esiaste, kun Alaspää laulaa "Jossain / Sinne". Laulua kuunnellessa voi testata todellista musiikkitietouttaan: tunnistaako kaikki sanoituksessa esiintyvät kappaleet?

Kisu – Alla polttavan auringon

- Rivers of Babylon - B. Dowe - F. Farian - G. Reyam - J. McNaughton, suom. san. Pertti Reponen, sov. Veikko Samuli ℗ 1978 Scandia

Boney M. on kaikkien aikojen menestyneimpiä diskoyhtyeitä. Yhtyeen kaksi ensimmäistä albumia Take the heat of me (1976) ja Love for sale (1977) nousivat Suomessa albumilistan ykkösiksi ja viihtyivät ylipäätään listalla pitkiä aikoja: esikoisalbumi peräti vuoden päivät, toinenkin kunnioitettavat 39 viikkoa. Keväällä 1978 julkaistiin Rivers of Babylon, joka osoittautui todelliseksi megahitiksi ja yhdeksi koko diskokauden merkittävimmäksi virstanpylvääksi. Rivers of Babylon oli ensimmäinen Boney M.:n levytys, joka nousi Suomessa singlelistan ykköseksi. Suomenkielisen version sai levytettäväkseen Kisu Jernström, joka oli levyttänyt koko 70-luvun ajan tyypillistä aikansa pop-musiikkia. Jälleen yksi osoitus siitä, kuinka itse kukin pop-tähti ajautui vuosikymmenen lopulla diskosoundien tulkitsijaksi. Ottaen huomioon kuinka suuri jättihitti originaali oli Suomessa, suomenkielinen versio jäi yllättävänkin vähälle huomiolle. Tyttöduo Bon Bon levytti laulusta oman versionsa toiselle levy-yhtiölle, mutta duosta lisää tuonnempana...

Jaana – El Lute

Hans Blum - Frank Farian - Jay Fred, suom. san. Vexi Salmi, sov. Paul Fagerlund ℗ 1980 Levytuottajat

Boney M.:n menestys jatkui Suomessa vielä vuonna 1979, jolloin yhtyeen neljäs albumi Oceans of Fantasy nousi listaykköseksi. Sen ensimmäisen singlelohkaisu El Lute / Gotta go home nousi singlelistan kakkoseksi. Suomessa a-puolen tarinan espanjalaisesta lainsuojattomasta sai laulettavakseen Jaana Hermunen, joka oli Vexi Salmen Levytuottajat-levy-yhtiön suojatteja. Jaanasta ei kuitenkaan tullut uutta kestotähteä suomalaiselle kevyen musiikin kentälle, sillä hän on tiedettävästi levyttänyt vain muutaman levytyksen. El Luten on muuten säveltänyt maineikas saksalainen schlagersäveltäjä Hans Blum, jonka aikaisempiin meriitteihin kuuluvat muun muassa sellaiset iskelmäsuosikit kuten Kuljen taas kotiinpäin ja Prinsessa, eli Saksan euroviisu vuodelta 1969 Primaballerina.

Meiju – Kotia päin

- Gotta go home - Frank Farian - Heinz Huth - Jürgen Huth - Fred Jay, suom. san. Lauri Kojo ℗ 1979 Tophits-Finnhits

Myös El Lute -singlen toinen puoli Gotta go home käännettiin suomeksi. Kyllä, tämä on se kappale, jota sämplätään hipsterikansan bilesuosikiksi osoittautuneessa Duck Sauce -DJ-kaksikon hitissä Barbra Streisand. Vuonna 1979 laulun levytti muuan Meiju, jolla ei ole mitään tekemistä Meiju Suvaksen kanssa, vaan hän on oikealta nimeltään Merja Lehtinen. Kuten Juha Rantala on kirjoittanut levytyksestä osuvasti Riman alta ja ohi maalin -kokoelman esittelytekstiin: "Harvoin niin vähäisellä sanamäärällä saadaan näin pitkää kappaletta aikaiseksi kuin tässä tapauksessa."

Bon Bon – Läpinäkyvää

- Heart of glass - D. Harry - S. Christopher, suom. san. Raul Reiman, sov. Ari Oinonen ℗ 1979 EMI Finland

Blondie saavutti lopullisen läpimurtonsa Heart of glass -hitillä, joka nousi listaykköseksi sekä Yhdysvalloissa että Britanniassa. Suomeksi sen levytti tyttöduo Bon Bon, jonka muodostivat Nina Keres ja Outi Lindgren. Bon Bonista kaavailtiin Suomen Baccaraa. Duo julkaisi yhden albumin (vuonna 1978) ja kilpaili Sopotin laulufestivaaleilla levy-yhtiöiden välisessä Grand Prix du Disque -kilpailussa. Vuonna 1979 Bon Bon kävi vielä levyttämässä tämän Blondie-käännöksen Läpinäkyvää, mutta sitten duo laittoi pillit pussiin. Rocket Records teki eräänlaisen kulttuuriteon vuonna 2011, kun se julkaisi Bon Bonin albumin CD-painoksen, mihin Läpinäkyvää on sisällytetty "CD-bonuksena".

Tapani Kansa – Laulumme soi

- Y.M.C.A. - Jacques Morali - Victor Willis, suom. san. Tapani Kansa, sov. Bruno Korpela ℗ 1979 CBS Records

Boney M. -huuman ja Baccara-villityksen jälkeen koitti Village People -ilmiö. Macho man oli jo hieman herättänyt huomiota Suomessa keväällä 1978, mutta lopullinen niitti oli tietenkin Y.M.C.A., joka nousi listojen kärkeen ympäri maailmaa. Tapani Kansa – joka näihin aikohin alkoi yhä enemmän luottaa kykyihinsä myös sanoittajana – tarttui kuumaakin kuumempaan hittiin ja teki siitä omannäköisensä version albumilleen Sua rakkaus odottaa (1979). Sanoituksen kielikukkaset ovat vuosikymmenien saatossa herättäneet jossain määrin hilpeyttä... "Mä sanon terve / ja tahdon sanoa moi", "Mieli / olla yhteinen voi / mä sanon kieli / olla yhteinen voi"... Mutta Tapsallahan on tunnetusti kuntoa ja itsetuntoa.

Seitsemän seinähullua veljestä – Kaikki laivaan

- In the navy - Jacques Morali - Henri Belolo - Victor Willis, suom. san. Raul Reiman, sov. Hannu Keinänen ℗ 1979 Finndisc

Y.M.C.A. nousi maaliskuussa 1979 Suomen singlelistan ykköseksi ja samalla singlelistan häntäpäähän ilmestyi jo seuraava Village People -hitti In the navy. Huhtikuussa se nousi listalla jo kolmanneksi Y.M.C.A.:n ollessa vielä sijalla kaksi. Ykkösenä oli muuten ABBAn Chiquitita ja neljäntenä Katri Helena Katson sineen taivaan, joten kyllä suomalaiset kuuntelivat 70-luvun lopussa kaikkea muutakin kuin punkia, rockabillyä tai uuden aallon suomirokkia, vaikka juuri nämä musiikkityylit tuodaan useimmiten musiikkihistoriikeissa esille. In the navyn levytti suomeksi Seitsemän seinähullua veljestä diskontäyteiselle singlelle, sillä toisella puolella oli Kelpaisiko seksi eli Rod Stewartin megahitti Do ya think I'm sexy. Seinähullujen veljesten levytyksille on aina ollut ominaista huumori, ja niinpä tässä Raul Reimanin sanoituksessa kuvaillaan hauskan yksityiskohtaisesti, kuinka asevelvollisuuden voi suorittaa merivoimissa. Prosessi kuvataan aina kutsunnoista lähtien.




Listasijoitukset on tarkistettu Timo Pennasen sivustoilta Sisältää hitin – Suomen listalevyt, Suomen vanhat albumilistat sekä Suomen vanhat singlelistat.