Virve Rostin lyhyt oppimäärä

18.9.2015 on kansakunnallemme äärimmäisen merkittävä päivämäärä. Ei suinkaan poliittisen mielenosoituksen takia vaan sen vuoksi, että tänään alkaa Vain elämää -sarjan neljäs tuotantokausi. Finnhits-näkökulmasta mielenkiintoisin jakso on heti tänään nähtävä ensimmäinen, missä vietetään Virve "Vicky" Rostin päivää. Virven päivän kunniaksi kokosin 12 anekdoottia Vickyn uralta.

1. Kaikki alkoi jo 15-vuotiaana. Virven ura lähti liitoon jo 15-vuotiaana. Toukokuussa 1974 hän voitti ylivoimaisesti Pop-muusikot ry:n järjestämän Suomen Iskelmälaulumestaruus-kilpailun. Voiton seurauksena hän pääsi mukaan kesäksi Danny-show'hun, mikä oli tuohon aikaan vielä ehdottomasti Suomen musiikkiskenen ykköstapahtuma. Alkuvuodesta 1975 Dannyn aloitteesta hänen levy-yhtiönsä Scandia – tai oikeastaan sen tytäryhtiö Finndisc – aloitti neuvottelut Virven kanssa. Yhtiö oli kiinnostunut tekemään "ainakin yhden singlen" Virven kanssa.

2. B-puolesta kesän ykköshitiksi. Vicky Rostin ensimmäisen singlen kappalevalinnat sisältävät yhden suomalaisen kevyen musiikin herkullisimmista anekdooteista. Levy-yhtiön asiantuntijat tarjosivat Virven levytettäväksi Kari Kuuvan kappaletta Siinä ruutia on kun rakastun, jossa nähtiin ilmiselvää hittipotentiaalia. Vinyyliaikana singlellä oli kuitenkin oltava myös b-puoli. 16-vuotias Virve itse ehdotti, jos saisi levyttää The Paper Lace -yhtyeen kappaleen The night Chicago died. Pertsa Reponen kirjoitti lauluun suomenkielisen tekstin Kun Chicago kuoli. Single nousi melkoiseen suosioon ja toukokuussa 1975 Suomen listaykköseksi, mutta hitiksi osoittautuikin nuoren artistin itsensä valitsema b-puoli. Kun Chicago kuoli oli koko kesän 1975 Suomen listaykkönen, eli se oli yksi vuotensa suurimpia hittejä maassamme. A-puolen laulua sen sijaan juuri tuskin kukaan enää muistaa.

3. Seuraavana kesänä jälleen listaykköseksi. Vicky Rosti ei jäänyt vain yhden kesähitin ihmeeksi. Seuraavana kesänä listoilla jylläsi jälleen uusi ykköshitti. Tuolta saapuu Charlie Brown oli kaksi kuukautta Suomen listaykkönen. Kun monet muut 16- ja 17-vuotiaat joutuvat viettämään kesiään mansikanpoimijoina tai jäätelönmyyjinä, Virvellä oli kahtena peräkkäisenä kesänä Suomen ykköshitti. Virve suoritti koulun kuitenkin vanhempien vaatimuksesta kunnialla loppuun. Viikonloput pyhitettiin keikkailulle.

4. Kolmas ykköshitti ja timanttilevy. Syksyllä 1976 listaykköseksi nousi jo kolmas Vicky-levytys Näinkö meille aina täällä käy. Edellämainitun hitin siivittämänä Vickyn toinen LP-levy 1-2-3-4 Tulta! osoittautui melkoiseksi myyntimenestykseksi: levy myi timanttilevyyn oikeuttavat 50 000 äänitettä. Suoritus on melkoinen, sillä tuohon mennessä Suomessa hyvin harva pitkäsoitto oli yltänyt timanttilevyn lukemiin. Vicky Rosti nousi timanttilevynsä ansiosta samaan sarjaan kuin vuosikymmenen muut huippunimet, kuten Hurriganes, Hector, Fredi tai Marion.

5. Syksyn säveliä. Syksyllä 1977 Vicky osallistui Syksyn sävel -kilpailuun Kari Kuuvan sävellyksellä Dream maker. Säveltäjämestari Kuuva pitää tätä kansainväliseltä kalskahtavaa laulua yhtenä parhaista sävellyksistään. Laulu ei kuitenkaan menestynyt raatiäänestyksessä kummoisesti, vaan sijoittui puolenvälin huonommalle puolelle. Virve Rosti on nähty Syksyn sävelessä myös vuonna 1992 rock-balladilla Kaipaan sua niin ja 2013 Syksyn sävelen nimellä järjestetyssä hyväntekeväisyysgaalassa Aku Rannilan sävellyksellä Ystävälle.

6. Discokuningatar. 70-luvun loppupuolella diskomusiikki jylläsi Suomen listoilla ja yhä useampien artistien tuotanto sai enemmän tai vähemmän diskovaikutteita. Vickyn vuonna 1979 ilmestynyt albumi Oon voimissain on todellinen diskopläjäys, jossa on suomenkielisiä versioita monista ajan diskohiteistä. Mukana on kaksi diskomusiikin suurklassikkoa: Oon voimissain (eli tietysti Gloria Gaynorin I will survive) sekä Menolippu (One way ticket to the blues, joka oli Eruption-yhtyeen diskoversiona noussut uudelleen suosioon). Albumi nauttii edelleen kulttisuosiota suomidiskon ystävien keskuudessa.

7. 80-luvulla pois julkisuuden valokeilasta. 1980-luvun alkaessa Virve Rosti vetäytyi julkisuuden valokeilasta ja keskittyi perhe-elämään. Silloin tällöin hän kävi kuitenkin levyttämässä satunnaisia levytyksiä, muun muassa Pedro's heavy gentelemenin albumeille. Yksi kiinnostavimpia on vuonna 1983 Juice Leskisen kanssa levytetty humoristinen duetto Jalkahiki-Viki. Vuosina 1984 ja 1985 Vicky levytti suomenkielisiä versioita kyseisten vuosien euroviisuista. Tämän aikakauden tunnetuin levytys on kuitenkin suomenkielinen versio Wham-yhtyeen superhitistä Wake me up before you go go. Edu Kettusen suomenkielinen teksti Riisu pois jo arkipaita on myöhempinä vuosikymmeninä herättänyt hilpeyttä, ja laulu päätyikin 2000-luvun alussa julkaistuille Mikä fiilis -kokoelmille, joihin koottiin hupaisimpia käännösbiisejä.

8. Euroviisuflopista koko kansan bailuklassikoksi. Vuonna 1987 Petri Laaksonen kutsui Virve Rostin esittämään oman sävellyksensä Sata salamaa Suomen euroviisukarsintoihin. Virve empi osallistumista pitkään, sillä hän ei ollut esiintynyt julkisuudessa pitkään aikaan. Laaksonen sai lopulta houkuteltua Rostin mukaan lupaamalla, ettei laulu voisi mitenkään voittaa Suomen karsintakilpailua. Suomen kansa kiinnitti kuitenkin huomiota Sata salamaa -kappaleen menevään euroviisumaiseen kertosäkeistöön ja äänesti laulun postikorttiäänestyksessä voittajaksi. Voitto oli kuitenkin äärimmäisen täpärä, sillä Sata salamaa keräsi vain 1 566 postikorttia enemmän kuin toiseksi sijoittunut Neumannin sävellys Kesätuuli, jonka esitti Johnny Lee Michaels. Kotiäitinä edelliset vuodet viettänyt Virve Rosti lähti siten edustamaan Suomea Brysselissä järjestettäviin Eurovision laulukilpailuihin. Suomen menestys Euroviisuissa jäi jälleen kerran sangen vaatimattomaksi, vaikka kyseisen vuoden taso oli luvalla sanoen melkoisen heikkotasoinen ja jopa BBC:n kyyninen viisuselostaja Terry Wogan äityi vilpittömästi kehumaan Suomen kilpailukappaletta. Sijoitukseksi jäi käsittämättömän alhainen 15. sija 22 kilpailijan joukossa. Sata salamaa ei myöskään herättänyt kotimaassaan kovinkaan suurta suosiota, sillä se ei menestynyt listoilla mairittelevasti. Laulu onkin noussut vasta vuosien saatossa nykyiseen asemaansa. Laulu on muun muassa iltapäivälehtien kyselyissä äänestetty toistuvasti Suomen suosituimmaksi euroviisuedustajaksi. Julkaisuhetkellään vuonna 1987 kukaan tuskin osasi aavistaa kuinka suureksi ikivihreäksi laulu voisi nousta. (Katso esitys Suomen karsinnassa, ja kansainvälisessä finaalissa)

Vicky Rostin finnhitsit

Finnhits 3: Kun Chicago kuoli (1975)
Finnhits 4: Tuolta saapuu Charlie Brown (1976)
Finnhits 5: Näinkö aina meille täällä käy (1976)
Finnhits 6: Rahaa, rahaa, rahaa (1977)
Finnhits 10: Menolippu (1979)
80-luvun Finnhits 1: Soita kelloain (1979)

9. Nostalginen bilebändi. Vuonna 1991 kaksi 70-luvun jälkipuoliskon supertähteä yhdistivät voimansa. Freeman pyysi Virve Rostia mukaan Menneisyyden vangit -yhtyeeseen, joka nousi vuosikymmenen aikana yhdeksi Suomen suosituimmaksi bilebändiksi. Virven ja Freemanin urat olivat noudattaneet hyvin samankaltaista kaavaa: molemmat olivat olleet supersuosittuja 70-luvun jälkipuoliskolla, mutta 80-luvulla meni hiljaisemmin. Menneisyyden vankien suursuosion myötä Virve Rosti palasi takaisin päätoimiseksi esiintyjäksi. Nostalgisten hittien esittämisen lisäksi Menneisyyden vangit on käynyt levyttämässä uutta materiaalia sisältäviä pitkäsoittoja.

10. Sooloura jatkuu. Virven soolouran comeback-levynä voidaan pitää vuonna 1992 julkaistua Tunnen sen täysillä taas -albumia. Vaikka käännöshittien tehtaileminen päättyi Suomessa 80-luvun alkuvuosina, tällä levyllä julkaistiin suomenkielisiä versioita monista suurhiteistä, kuten Bonnie Tylerin Total eclipse of the heartista, Alannah Mylesin Black velvetistä, Mojo Hannahista ja Aretha Franklinin Thinkistä. Näihin aikoihin levyjä ei enää julkaistu Vickyn nimellä, vaan levyjen artistiksi on merkitty Virve Rosti.

11. EU:n puolesta. Virve Rostin uran kantaaottavin kappale lienee vuonna 1994 levytetty Euroopan Unioniin liittymisestä kertova kappale Jos huominen muutoksen tois, jonka on säveltänyt Esa Nieminen ja sanoittanut Jori Nummelin.

12. Uuden alku? Virve Rosti ei ole koskaan varsinaisesti ollut iskelmälaulaja. Hänen 70-luvun levytyksensä ovat pop-musiikkia, joissa on paikoittelen myös hieman vivahteita rock'n'roll-musiikista Virven ainutlaatuisen lauluäänen ansiosta. Virven rock-profiilia pyrittiin tuomaan uudelleen esille vuonna 2007 ilmestyneellä Vicky Rock Vol. 1 -albumilla, joka sisälsi suomenkielisiä versioita lukuisista rock-klassikoista. Virven uusin albumi on viime vuoden syksyllä ilmestynyt Pitkästä aikaa, jonka ovat tuottaneet Matti Mikkola ja Eppu Kosonen. Ylistävät arviot saavuttanut albumi sisältää sielukkaita ja syvällisiä lauluja, joissa on vaikutteita motownista, diskosta, soulista ja bluesista. Uudella albumilla Virve Rosti on tehnyt rohkeita aluevaltauksia kohti uusia musiikkityyliä ja syvällisempiä sanoituksia. Uusimman levyn myötä hän on osoittanut, että hänestä on muuhunkin samojen iänikuisten 70-luvun hittien esittämiseen. Nähtäväksi jää, mitä jatkossa seuraa.

Tähän oheen vielä reilun puolentoista tunnin Spotify-soittolista Virve Rostin uran helmiä 40 vuoden ajalta.